Ojasorsimo

Tässä artikkelissa tutkimme Ojasorsimo-aihetta perusteellisesti, jotta voimme tarjota laajan ja yksityiskohtaisen kuvan tästä asiasta. Analysoimme sen merkitystä eri yhteyksissä sekä sen vaikutuksia tämän päivän yhteiskuntaan. Lisäksi tarkastelemme alan asiantuntijoiden erilaisia ​​näkökulmia ja mielipiteitä tarjotaksemme lukijalle täydellisen käsityksen Ojasorsimo:stä. Kautta tekstin käsitellään erilaisia ​​tähän aiheeseen liittyviä näkökohtia sen alkuperästä ja kehityksestä sen mahdollisiin tuleviin vaikutuksiin kokonaisvaltaisen ja selventävän näkemyksen tarjoamiseksi.

Ojasorsimo
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheophyta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Poales
Heimo: Heinäkasvit Poaceae
Suku: Sorsimot Glyceria
Laji: fluitans
Kaksiosainen nimi

Glyceria fluitans
(L.) R.Br.

Katso myös

  Ojasorsimo Wikispeciesissä
  Ojasorsimo Commonsissa

Ojasorsimo (Glyceria fluitans) on heinäkasvien heimoon ja sorsimoiden sukuun kuuluva eurooppalainen kasvilaji. Se on Suomen sorsimoista yleisin.

Ulkonäkö ja koko

Ojasorsimo on monesti vedessä kasvava monivuotinen ruohokasvi, jonka korret voivat kasvaa jopa metrin korkuisiksi. Leveät lehdet voivat kasvaa hyvin pitkiksi varsinkin kelluessaan veden pinnalla; myös kasvin tieteellinen lajinimi fluitans tarkoittaa kelluvaa.[2]

Ojasorsimon tähkylä

Ojasorsimo kukkii kesä-heinäkuussa. Suuri röyhykukinto voi olla jopa puoli metriä pitkä; sen kolmen senttimetrin mittaisissa haaroissa voi olla yli kymmenen kukkaa. Tavallisesti violetit heteet ovat kahden millimetrin mittaisia.[2]

Levinneisyys ja elinympäristö

Ojasorsimo kasvaa kosteassa maaperässä, kuten rannoilla, lammikoissa ja ojissa.[2] Se esiintyy suurimmassa osassa Eurooppaa. Laji on yleinen Etelä-Suomessa ja esiintyy Oulun korkeudelle saakka.[3]

Käyttö

Ojasorsimon jyvät ovat maukkaita ja niitä on käytetty mannasuurimoina.[2]

Lähteet

  1. ↑ Lansdown, R.V.: Glyceria fluitans IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-3. 2014. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 29.12.2020. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d Den virtuella floran: Mannagräs (Glyceria fluitans (L.) R.Br.) linnaeus.nrm.se. Viitattu 1.12.2020. (ruotsiksi)
  3. ↑ Lampinen, R. & Lahti, T. 2019 Ojasorsimo (Glyceria fluitans) Kasviatlas 2018. - Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo

Aiheesta muualla