Outapaju

Tässä artikkelissa tutkimme Outapaju:n kiehtovaa maailmaa. Outapaju on ollut ratkaisevassa roolissa jokapäiväisen elämän eri alueilla sen alkuperästä sen vaikutukseen nyky-yhteiskuntaan. Kautta historian Outapaju on ollut inspiraation, pohdiskelun ja keskustelun lähde, ja se on vaikuttanut merkittävästi siihen, miten ihmiset näkevät ympäröivän maailman. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tarkastelemme Outapaju:n monia puolia sen juurista sen nykyiseen kehitykseen tarjoamalla täydellisen ja rikastuttavan käsityksen tästä kiehtovasta aiheesta. Liity kanssamme tälle Outapaju:n löytämisen ja oppimisen matkalle!

Outapaju
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheophyta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Malpighiales
Heimo: Pajukasvit Salicaceae
Suku: Pajut Salix
Laji: Mustuvapaju myrsinifolia
Alalaji: borealis
(Fr.) Hyl.
Synonyymit
  • Salix borealis (Fr.) Nasarow
Katso myös

  Outapaju Wikispeciesissä

Oudanmustuvapaju eli outapaju (Salix myrsinifolia subsp. borealis, syn. Salix borealis) on mustuvapajun (Salix myrsinifolia) pohjoinen alalaji.

Ulkonäkö

Outapaju kasvaa mustuvapajun nimialalajia etelänmustuvapajua (subsp. myrsinifolia) useammin puumaiseksi, 4–8 metriä korkeaksi. Sen haarat ovat karvaisia, vuosikasvaimet ja silmut ovat pitkäkarvaisia. Lehtien lapa on 6–7 senttimetriä pitkä ja soikea. Lehdet ovat sekä ylä- että alapinnalta karvaisia. Alalaji kukkii vasta lehtien puhjettua.

Outapaju Suomessa

Outapaju on yksi kolmesta mustuvapajun Suomessa kasvavasta alalajista. Se kasvaa yleisenä aivan pohjoisimmassa Lapissa ja harvinaisena paikoin etelämpänä Pohjois-Suomessa. Sen kasvupaikkoja ovat lehdot, lehtomaiset metsät ja rehevät korvet. Enontekiön ja Utsjoen tunturilehdoissa ja rehevissä tunturikoivikoissa outapajua tavataan usein puuna pääpuulajin tunturikoivun lisäksi.[1]

Lähteet

  • Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9

Viitteet

  1. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus, Osa 2: Luontotyyppien kuvaukset, luku tunturit. Suomen ympäristö 8/2008.

Aiheesta muualla