Pavel Akselrod

Nykymaailmassa Pavel Akselrod:llä on merkittävä paikka yhteiskunnassa. Pavel Akselrod on aihe, joka ei jää huomaamatta joko populaarikulttuuriin kohdistuvan vaikutuksensa, akateemisen merkityksen tai historiallisen vaikutuksensa vuoksi. Ajan mittaan Pavel Akselrod on herättänyt suuria keskusteluja, ollut laajan tutkimuksen kohteena ja kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Tässä artikkelissa tutkimme Pavel Akselrod:n eri näkökohtia, analysoimme sen merkitystä, sen kehitystä vuosien varrella ja sen merkitystä nykyään. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan Pavel Akselrod on edelleen jatkuvan kiinnostuksen ja keskustelun aihe.

Pavel Akselrod.

Pavel Borisovitš Akselrod (myös Axelrod, ven. Па́вел Бори́сович Аксельро́д; 25. elokuuta (J: 12. elokuuta) 1850 Tšernigovin läänin Mglinin kihlakunnan Potšep – 16. huhtikuuta 1928 Berliini) oli venäläinen narodnikki ja myöhemmin yksi menševikkien johtajista.

Pavel Akselrod syntyi juutalaisen krouvarin perheeseen.[1] Hän opiskeli Kiovan yliopistossa ja osallistui narodnikkikerhojen toimintaan. Vuosina 1874–1879 hän asui Berliinissä ja Genevessä.[2]

Vuodesta 1879 lähtien Akselrod toimi Tšornyi peredel -järjestön johdossa Pietarissa. Vuonna 1881 hän muutti Sveitsiin, jossa hän osallistui sosiaalidemokraattisen Työn vapautus -ryhmän perustamiseen. Vuodesta 1900 lähtien hän työskenteli Iskra ja Zarja -lehtien toimittajana. Venäjän sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen toisessa edustajainkokouksessa hänestä tuli puolueen vähemmistösiiven (menševikkien) johtaja.[2]

Helmikuun vallankumouksen jälkeen Akselrod palasi Venäjälle, jossa hänet valittiin Pietarin neuvostoon ja menševikkipuolueen keskuskomitean puheenjohtajaksi.[2] Lokakuun vallankumouksen jälkeen hän siirtyi ulkomaille, missä hän toimi yhtenä toisen internationaalin johtajista.[3]

Lähteet

  1. ↑ Dejateli revoljutsionnogo dviženija Rossii slovari.yandex.ru. Viitattu 31.7.2010. (venäjäksi)
  2. ↑ a b c Biografitšeski slovar ”Polititšeskije dejateli Rossii. 1917” slovari.yandex.ru. Viitattu 31.7.2010. (venäjäksi)
  3. ↑ Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 1, s. 344. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1970.