Peter Sinfield

Nykymaailmassa Peter Sinfield:stä on tullut erittäin kiinnostava ja tärkeä aihe. Ajan mittaan Peter Sinfield on vaikuttanut merkittävästi yhteiskunnan, kulttuurin, politiikan ja talouden eri osa-alueisiin. Perustamisestaan ​​lähtien Peter Sinfield on ollut perustavanlaatuinen rooli ihmisten jokapäiväisessä elämässä ja se on herättänyt keskustelua, keskustelua ja syvällisiä pohdiskeluja eri alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme edelleen Peter Sinfield:n vaikutusta ja merkitystä tutkimalla sen monia puolia ja sen vaikutusta nykymaailmaan.

Peter Sinfield
Henkilötiedot
Syntynyt27. joulukuuta 1943
Lontoo, Englanti
Kuollut14. marraskuuta 2024 (80 vuotta)
Ammatti lyyrikko, lauluntekijä, muusikko, tuottaja
Muusikko
Tyylilajit progressiivinen rockView and modify data on Wikidata
Soittimet kitara ja syntetisaattoriView and modify data on Wikidata
Levy-yhtiöt Manticore Records, E.G. Records, Apple Records ja Stax RecordsView and modify data on Wikidata
Aiheesta muualla
www.songsouponsea.com

Peter Sinfield (27. joulukuuta 1943 Lontoo, Englanti – 14. marraskuuta 2024 Lontoo, Englanti) oli brittiläinen runoilija, lauluntekijä ja tuottaja, joka oli progressiivisen rockin uranuurtajan King Crimsonin alkuaikojen sanoittaja ja osatuottaja. Hän sanoitti myöhemmin muun muassa Roxy Musicille ja Premiata Forneria Marconille sekä 1980-luvun alusta alkaen monille pop-muusikoille yhteistyössä Andy Hillin kanssa. Sinfieldin uran suurin hittikappale oli Céline Dionin esittämä ”Think Twice” (1994). Sinfieldin ainoa sooloalbumi oli Still (1973).

Nuoruus

Peter Sinfield syntyi 1943 Lontoon Fulhamissa. Hänen vanhempansa elivät varsin boheemia elämää, ja hänet pitkälti kasvatti perheen saksalainen kodinhoitaja Maria Wallenda, joka kuului nuorellakävelijänä The Flying Wallendas -sirkusesiintyjäryhmään. Sinfield kiinnostui opiskeluaikanaan englanninkielisestä proosasta ja runoudesta. Hänen suosikkejaan olivat erityisesti Paul Verlaine ja William Blake. Hän alkoi kirjoittaa myös itse vapaamittaisia runoja sekä soittamaan kitaraa.[1]

Ura

King Crimson ja 1970-luvun muut yhteistyöt

Sinfield oli 1967 perustamassa yhtyettä Creation, jossa oli mukana myös Ian McDonald. McDonald liittyi jo seuraavana vuonna Michael Gilesin, Peter Gilesin ja Robert Fripp yhtyeeseen Giles, Giles and Fripp. Nimi vanhentui tämän jälkeen, ja Sinfield kehitti yhtyeelle uuden nimen King Crimson.[1]

Sinfield oli merkittävisti vaikuttamassa King Crimsonin varhaiseen menestykseen, sillä hän toimi yhtyeen sanoittajana ja taiteellisena johtajana. Hän sanoitti debyyttialbumin In the Court of the Crimson King kappaleista viisi sekä hommasi nykyään arvostetun kansikuvan ystävältään Barry Godberilta. Sinfield toimi sanoittajana ja Frippin kanssa tuottajana myös King Crimsonin seuraavilla albumeilla In the Wake of Poseidon (1970), Lizard (1970) ja Islands (1971). Hän oli yhtyeen mukana myös kiertueilla ja toimi roudarina, valomiehenä ja äänisuunnittelijana.[2] Sinfieldin sanoitukset King Crimsonille vastasivat yhtyeen omalaatuista saundia, ja ne olivat mystisiä ja psykedelisia mutta myös poliittisia. Hän soimasi niissä kaupallisuutta, autoritaarisuutta ja konflikteja.[3]

Sinfield ajautui neljännen albumin jälkeen taiteellisiin erimielisyyksiin yhtyeen johtohahmon Robert Frippin kanssa. Sinfield olisi halunnut viedä yhtyeen musiikkia pehmeämpään suuntaan, mutta Fripp halusi raskaampaa.[2] Tämän jälkeen Sinfield tuotti Roxy Musicin ensimmäisen albumin ja vuonna 1973 julkaisi ainoan sooloalbuminsa Still.[3] Hän sanoitti ymös italailaisen rockyhtyeen Premiata Forneria Marconin kaksi ensimmäistä albumia sekä oli mukana sanoittamassa Gary Brookerin ensimmäistä sooloalbumia No More Fear of Flying.[1]

Populaarimusiikin sanoittajana

Sinfield vietti 1970-luvun lopun Ibizalla, mutta palattuaan Britanniaan hän alkoi yhteistyön tuottaja-lauluntekijä Andy Hillin kanssa. He olivat mukana muun muassa pop-yhtye Bucks Fizzin tuotannoissa. Sinfield sanoitti myös kappaleita Five Starille, Leo Sayerille ja Abban Agnetha Fältskogille.[3]

Sinfieldin uran suurin hittikappale oli Hillin säveltämä ”Think Twice” (1994). Voimaballadin esitti Céline Dion, ja kappale nousi listakärkeen Britanniassa ja monissa muissa maissa. Sinfield sai siitä Ivor Novello -palkinnon.[3]

Viimeiset vuodet

Sinfieldin työtahti hidastui 2000-luvulla, erityisesti vuosikymmenen puolivälissä hänelle tehdyn sydänleikkauksen jälkeen. Hän keskittyi 2000-luvulla sanoitusten sijaan runouteen.[3]

Sinfield kärsi viimeisinä vuosinaan heikosta terveydestä, ja hän kuoli marraskuussa 2024.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b c d A. D. Amorosi: Peter Sinfield, Surrealist Lyricist for King Crimson and Emerson, Lake & Palmer, Dies at 80 Variety. 15.11.2024. Variety Media, LLC. Viitattu 16.11.2024. (englanniksi)
  2. ↑ a b Jon Blistein: Peter Sinfield, King Crimson’s Original Lyricist and Key Collaborator, Dead at 80 Rolling Stone. 15.11.2024. Rolling Stone, LLC. Viitattu 16.11.2024. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e Ben Beaumont-Thomas: Peter Sinfield, lyricist for King Crimson, Céline Dion and more, dies aged 80 The Guardian. 15.11.2024. Guardian News & Media Limited o. Viitattu 16.11.2024. (englanniksi)