Pohjanmustamuurahainen

Tänään haluamme käsitellä erittäin mielenkiintoista ja relevanttia aihetta, joka varmasti herättää kiinnostuksen monissa lukijoissamme. Tällä kertaa sukeltamme Pohjanmustamuurahainen:n kiehtovaan maailmaan, tutkimme sen eri puolia ja sen tärkeyttä nykyään. Epäilemättä Pohjanmustamuurahainen on aihe, joka on saanut asiantuntijoiden ja fanien huomion, ja tämän artikkelin avulla pyrimme tarjoamaan täydellisen ja yksityiskohtaisen yleiskatsauksen kaikesta, mikä ympäröi Pohjanmustamuurahainen:tä. Analysoimme tätä aihetta eri näkökulmista sen historiasta sen käytännön soveltamiseen, mukaan lukien sen vaikutus nyky-yhteiskuntaan, jotta voimme tarjota lukijoillemme rikastuttavan ja valaisevan näkökulman. Liity kanssamme tälle jännittävälle Pohjanmustamuurahainen-kiertueelle!

Pohjanmustamuurahainen
Pohjanmustamuurahaisen työläinen
Pohjanmustamuurahaisen työläinen
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa:

Elinvoimainen [1]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Pistiäiset Hymenoptera
Alalahko: Hoikkatyviset Apocrita
Yläheimo: Ampiaismaiset pistiäiset Vespoidea
Heimo: Muurahaiset Formicidae
Alaheimo: Suomumuurahaiset Formicinae
Suku: Formica
Laji: lemani
Kaksiosainen nimi

Formica lemani
Jean Bondroit, 1758

Katso myös

  Pohjanmustamuurahainen Wikispeciesissä
  Pohjanmustamuurahainen Commonsissa

Pohjanmustamuurahainen eli pohjanmustahainen (Formica lemani) on Formica-sukuun kuuluva ruumiiltaan kokonaan ruskea muurahaislaji. Työläisen koko on 4,5–7 millimetriä. Lajia esiintyy koko Suomessa[2], mutta se on yleisempi maan keski- ja pohjoisosissa. Etelä-Suomessa yleisempi laji on hyvin samannäköinen ja elintavoiltaan samankaltainen mustamuurahainen (Formica fusca). Lajit erottaa toisistaan pohjanmustamuurahaisen karvaisemman selkäkilven ja jalkojen perusteella.[3]

Pohjanmustamuurahainen ei rakenna kekoja, vaan pesii maan alla, kannossa, mättäässä tai lahopuussa. Pesässä on yleensä joitakin satoja tai muutamia tuhansia työläisiä. Pesissä saattaa olla useita kuningattaria, tyypillisesti 1-10. Laji elää monenlaisissa elinympäristöissä, kuten hakkuuaukioilla, teiden penkoilla ja metsien ja soiden reunoilla.[3]

Lähteet

  1. Juho Paukkunen: Pohjanmustamuurahainen (pohjanmustahainen) – Formica lemani Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
  2. pohjanmustamuurahainen (pohjanmustahainen) - Formica lemani - Yleiskuvaus, Suomen Lajitietokeskus laji.fi. Viitattu 24.2.2024.
  3. a b Bernhard Seifert: The ants of Central and North Europe. Boxberg: lutra, 2018. ISBN 978-3-936412-07-9