Tämä artikkeli käsittelee aihetta Formica, joka on viime vuosina noussut ajankohtaiseksi, koska se vaikuttaa yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Ilmestymisestään lähtien Formica on herättänyt kiinnostusta niin asiantuntijoiden kuin tavallisten ihmisten keskuudessa, ja se on herättänyt keskustelua ja pohdintaa sen vaikutuksesta jokapäiväiseen elämään. Tämän analyysin avulla pyrimme tarjoamaan laajan ja täydellisen näkemyksen Formica:stä, tarkastelemalla sen monia puolia ja tutkimalla sen vaikutuksia nykyisessä kontekstissa. Tarkastelemalla erilaisia näkökulmia ja esittämällä asiaankuuluvaa tietoa pyrimme antamaan lukijalle kattavan käsityksen Formica:stä ja sen merkityksestä nykyään.
Formica | |
---|---|
![]() |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Pistiäiset Hymenoptera |
Alalahko: | Hoikkatyviset Apocrita |
Osalahko: | Myrkkypistiäiset Aculeata |
Yläheimo: | Muurahaismaiset Formicoidea |
Heimo: | Muurahaiset Formicidae |
Alaheimo: | Suomumuurahaiset Formicinae |
Tribus: | Formicini |
Suku: |
Formica Linnaeus, 1758[1] |
Alasuvut | |
|
|
Katso myös | |
Formica on alaheimon suomumuurahaiset suuri suku, johon kuuluu muun muassa Suomessa yleinen alasuku kekomuurahaiset (Formica s.str.). Suvun tyyppilaji on punakekomuurahainen.[2] Suomessa esiintyy 20 Formica-lajia[3][4], joista suurin osa rakentaa kekomaisia pesiä[5][6].
Ainakin seuraavien Formica-suvun alasukujen ja lajien on todettu rakentavan kekopesiä Suomessa: [5]
Nämä lajit pesivät tyypillisesti maan alla, mättäissä tai kannoissa eivätkä rakenna varsinaisia kekoja, vaikka joskus pesän päälle hajanaisemmin kasvimateriaalia tai maa-ainesta kasaavatkin.
Lähteet