Samettimuurahainen

Nykyään Samettimuurahainen on aihe, joka on kiinnittänyt kaiken ikäisten ihmisten huomion eri puolilta maailmaa. Samettimuurahainen on ollut tutkimuksen, keskustelun ja pohdinnan kohteena sen alkuperästä sen vaikutukseen moderniin yhteiskuntaan. Sen relevanssi ja merkitys tekevät siitä maailmanlaajuisesti kiinnostavan aiheen, koska sen vaikutus ulottuu eri aloille, mukaan lukien kulttuuriin, politiikkaan, tieteeseen ja teknologiaan. Tässä artikkelissa tutkimme Samettimuurahainen:een liittyviä eri näkökohtia sen historiasta sen nykypäivän vaikutuksiin. Tavoitteena on tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä kiehtovasta aiheesta.

Samettimuurahainen
Samettimuurahainen (työläinen)
Samettimuurahainen (työläinen)
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa:

Elinvoimainen [1]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Pistiäiset Hymenoptera
Alalahko: Hoikkatyviset Apocrita
Osalahko: Myrkkypistiäiset Aculeata
Yläheimo: Muurahaismaiset Formicoidea
Heimo: Muurahaiset Formicidae
Alaheimo: Suomumuurahaiset Formicinae
Tribus: Formicini
Suku: Formica
Laji: cinerea
Kaksiosainen nimi

Formica cinerea
Mayr, 1853

Katso myös

  Samettimuurahainen Wikispeciesissä
  Samettimuurahainen Commonsissa

Samettimuurahainen eli samettimustahainen (Formica cinerea) on pistiäisten (Hymenoptera) lahkoon ja Formica-sukuun kuuluva muurahaislaji. Lajia esiintyy Suomessa vakiintuneesti ja sitä tavataan maassa Oulun korkeudelle sakka. Laji on luokiteltu Suomessa elinvoimaiseksi lajiksi.[2] Maailmanlaajuisesti lajia esiintyy pääasiassa Euroopassa ja paikoitellen Pohjois-Amerikassa.[3]

Ulkonäöltään samettimuurahainen muistuttaa mustamuurahaista ja pohjanmustamuurahaista, mutta on väriltään hopeanharmaa ja tiheän karvoituksen peittämä[4].

Samettimuurahaista tavataan tyypillisesti kuivissa ja avoimissa elinympäristöissä kuten avoimilla hiekkamailla. Se pesii maan alla. Samettimuurahaisen yhteiskunnat saattavat olla jopa hehtaarien suuruisia "superkolonioita" jotka muodostuvat useista polkuverkoston yhdistämistä pesistä, joista jokaisessa on useita kuningattaria.[5]

Samettimuurahainen saalistaa ainakin seuraavia lajeja: Juhannusturilas (Amphimallon solstitiale), mäntymittari (Bupalus piniarius), mäntykehrääjä (Dendrolimus pini), pilkkumäntypistiäinen (Diprion pini), havununna (Lymantria monacha), ruskomäntypistiäinen (Neodiprion sertifer), mänty-yökkönen (Panolis flammea) ja mäntyturilas (Polyphylla fullo).[6]

Lähteet

Aiheesta muualla