Potosí

Tämä artikkeli käsittelee aihetta Potosí, joka on saanut yhä enemmän merkitystä viime vuosina. Potosí on aihe, joka on herättänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden ja suuren yleisön kiinnostusta yhteiskunnan eri osa-alueisiin kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Ilmestymisestään lähtien Potosí on synnyttänyt keskusteluja, analyyseja ja pohdiskeluja sen vaikutuksista, seurauksista ja mahdollisista ratkaisuista. Tämä artikkeli pyrkii tarjoamaan kattavan näkemyksen Potosí:stä, tutkien sen alkuperää, kehitystä, tämänhetkisiä haasteita ja tulevaisuuden näkymiä. On tärkeää ymmärtää Potosí:n merkitys nykyään, sillä sen vaikutus ulottuu niinkin erilaisille aloille kuin tekniikka, politiikka, kulttuuri, talous ja ympäristö.

Tämä artikkeli käsittelee tunnettua hopeakaivoskaupunkia Boliviassa. Muista paikoista katso Potosi (täsmennyssivu).
Potosí
Ilmakuva Potosísta
Ilmakuva Potosísta
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna

Potosí

Koordinaatit: 19°35′S, 65°45′W

Valtio Bolivia
Departementti Potosí
Maakunta Tomás Frías
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 118,2 km²
Korkeus 3 967 m
Väkiluku (2010) 154 700
 – Väestötiheys 1 125 as./km²









Potosí on Potosín departementin pääkaupunki Boliviassa. Vuonna 2010 kaupungissa oli noin 154 700 asukasta[1]. ja se sijaitsee 3967 metrin korkeudessa Altiplanon ylätasangolla. Potosía väitetään maailman korkeimmalla sijaitsevaksi kaupungiksi. Kaupungin laidalta nousee Cerro Rico -vuori.

Kaupunki on listattiin UNESCOn maailmanperintöluetteloon vuonna 1987. Tarkemmin kohteeseen kuuluvat Cerro Ricon teollisuusmonumentit, siirtomaakaupunki, San Lorenzon kirkko, useita ylimysten taloja ja kaivosmiesten entinen asuinalue, barrios mitayos. [2]

Historia

Avolouhoksia vuoren rinteellä

Vuonna 1546 kaivoskaupungiksi perustettu Potosí saavutti nopeasti vaurautta ja nousi Amerikan toiseksi suurimmaksi kaupungiksi Méxicon jälkeen. Espanjalaiset saivat jo inkojen käyttämästä kaivoksesta suurimman osan hopeastaan. Kaivoksissa käytettiin mita-systeemin alaisuudessa olleita intiaaneja, joita kuoli tuhansittain huonoissa olosuhteissa pakkotyössä mm. elohopeamyrkytyksiin.

Vuoden 1800 jälkeen hopeakaivokset tyhjenivät tehden tinasta päätuotteen, mikä johti talouden hitaaseen rappioon. Hopeaa tosin kaivetaan edelleen. Huonojen työskentelyolosuhteiden takia kaivosmiesten elinajanodote on edelleen lyhyempi kuin muilla kaupungin asukkailla, sillä he kärsivät usein mm. kivipölykeuhkosta.[3] Siellä tapahtuu myös romahdusonnettomuuksia.

Edelleen yli puolet kaupungin asukkaista on taloudellisesti riippuvaisia kaivoksista.[4]

Lähteet

  1. ↑ Cities (Instituto Nacional de Estadística, República de Bolivia (web).) citypopulation.de. Viitattu 20.4.2013.
  2. ↑ http://whc.unesco.org/en/list/420
  3. ↑ Plight of Bolivia's child miners 2008. BBC News. Viitattu 20.4.2013.
  4. ↑ Mined to Death: Why Bolivia's Cerro Rico Mountain Is Collapsing TIME. 2011. Arkistoitu 24.4.2013. Viitattu 20.4.2013.

Aiheesta muualla