Nykymaailmassa Pullola:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe, joka on herättänyt keskusteluja eri aloilla. Poliittisella, sosiaalisella, teknologisella tai kulttuurisella alalla Pullola on ottanut johtavan roolin ja kiinnittänyt yhteiskunnan huomion yleensä. Vuosien varrella Pullola on kehittynyt ja saanut uusia ulottuvuuksia, jotka ovat merkittävästi vaikuttaneet tapaamme elää, kommunikoida ja olla yhteydessä. Tässä artikkelissa tutkimme Pullola:n eri puolia ja sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme sekä sen merkitystä nykyisessä kontekstissa.
Pullola on kylä Salon kaupungin Muurlassa. Kylä sijaitsee Muurlan länsiosassa Kiskontien ja Muurlanjoen välissä.
Pullolan kylänmäki erottuu selkeästi kohoavana kumpuna Muurlanjoen laakson peltoaukealla. Kylän asutus sijoittuu kylänmäen lisäksi kylän aluetta halkovan Tuohituntien varrelle. Pullolan kyläalue ulottuu Muurlanjoelta luoteeseen vanhalle kunnanrajalle saakka. Kylän Kistolan vastainen pohjoisraja noudattelee Kiskontien vanhaa linjausta. Etelässä Tuohituntie johtaa naapurikylään Vähä-Pullolaan.[1] Pullolan maasto vaihtelee pohjoisesta tultaessa Heralähteenojan peltolaaksosta metsien peittämien mäkien yli laskeutuen viljavaan Muurlanjoen laaksoon.[2]
Muurlanjoen laakso on asutettu kivikaudella ja Pullolastakin on löytynyt jäänteitä kivikautisesta asutuksesta. Lisäksi kylästä on paikannettu rautakautisia hautoja.[3][4] Varsinaisen Pullolan kylän on täynyt ollut olemassa viimeistään varhaiskeskiajalla. Pullolasta on historian aikana käytetty myös nimeä Isopullola erotuksena nuoremmasta naapurikylästä Vähä-Pullolasta. Pullolan oloista on säilynyt vain vähän tietoa. Isojaon aikaan kylässä on ollut kaksi tilaa, joista toinen jaettiin isojaon yhteydessä kahtia.[1]
Pullolan asutus keskittyi pitkään ainoastaan kylänmäelle. Tuohituntien varrella syntyi torppariasutusta 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Ajoittain tulvivan Muurlanjoen vuoksi lähikylien oppilaiden koulumatka Äijälään oli välillä estynyt, joten Pullolaan perustettiin vuonna 1921 kansakoulu, joka oli toiminnassa 16 vuotta. Noihin aikoihin Pullolassa toimi myös kauppa. Sotien jälkeen Tuohituntien varteen rakennettiin kolme rintamamiestaloa. Kylään on rakennettu yksittäisiä uudempia asuintaloja 1900-luvun lopulla.[1]