Tämä artikkeli käsittelee Punakulmakiipijä:tä, aihetta, joka on viime vuosina noussut ajankohtaiseksi, koska se vaikuttaa yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Punakulmakiipijä on herättänyt asiantuntijoiden ja tutkijoiden sekä suuren yleisön kiinnostuksen sen merkityksellisyyden ja seurausten vuoksi. Tämän artikkelin tarkoituksena on tutkia Punakulmakiipijä:een liittyviä erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja sekä analysoida sen vaikutusta eri yhteyksissä. Samoin tarkastellaan Punakulmakiipijä:n mahdollisia vaikutuksia ja vaikutuksia nykyisyydessä ja tulevaisuudessa tavoitteenaan tarjota kattava ja täydellinen näkemys tästä aiheesta.
Punakulmakiipijä | |
---|---|
![]() |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
Heimo: | Australiankiipijät Climacteridae |
Suku: | Kiipijät Climacteris |
Laji: | erythrops |
Kaksiosainen nimi | |
Katso myös | |
|
Punakulmakiipijä (Climacteris erythrops)[2] on australiankiipijöiden heimoon kuuluva varpuslintu.
Punakulmakiipijää tavataan Australian kaakkoisosissa. Sen kannan kokoa ei tiedetä, mutta kannankehitys on vakaa. Laji on luokiteltu elinvoimaiseksi.[1]
Punakulmakiipijä elää metsissä veden läheisyydessä ja sitä tavataan 1 500 metrin korkeuteen merenpinnasta. Laji käyttää ravinnokseen hyönteisiä ja elää pareittain tai 3–4 yksilön parvina.[1]