Punanata

Tässä artikkelissa tutkimme Punanata:n aihetta eri näkökulmista ja kattaamme sen historialliset, kulttuuriset, sosiaaliset ja emotionaaliset vaikutukset. Punanata on nykyään erittäin tärkeä aihe, joka on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla. Koko artikkelin ajan analysoimme Punanata:n eri puolia, syventämällä sen merkitystä, vaikutuksia ja mahdollisia ratkaisuja. Monitieteisen lähestymistavan avulla pyrimme tarjoamaan kattavan ilmeen, jonka avulla lukija ymmärtää Punanata:n monimutkaisuuden ja merkityksen nykyaikaisessa kontekstissa.

Punanata
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Poales
Heimo: Heinäkasvit Poaceae
Suku: Pikkunadat Festuca
Laji: rubra
Kaksiosainen nimi

Festuca rubra
L.

Alalajeja
Katso myös

  Punanata Wikispeciesissä
  Punanata Commonsissa

Punanata (Festuca rubra) on heinäkasvi, joka kuuluu pikkunatojen sukuun.

Ulkonäkö ja koko

Punanata on vihreä tai sinertävä, kapealehtinen heinä. Punanadan röyhy on punavioletti tai vihreä. Tähkylät ovat liereäselkäisiä, suuria ja pitkulaisia, 5–6-kukkaisia ja niitä kannattelevat kukinnon haarat tukevia ja lyhyitä.

Levinneisyys

Punanataa tavataan koko Euroopassa, Venäjällä lähinnä länsiosissa sekä Pohjois-Amerikan itäosissa.[1] Suomessa se kasvaa yleisenä koko maassa.[2]

Elinympäristö

Punanata kasvaa niityillä, rannoilla, pelloilla ja tienvarsilla.[3]

Käyttö

Punanataa käytetään laidunmailla sekä nurmikkosiemenseosten valtalajina[4]. Se voidaan leikata hyvin lyhyeksikin[5].

Lähteet

  1. Den virtuella floran
  2. Kasviatlas: Punanadan (Festuca rubra) levinneisyys Suomessa.
  3. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8166-0
  4. Tilasiemen (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. Rakentaja.fi (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla