Nykymaailmassa Puolangan seurakunta:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle ihmisjoukolle. Puolangan seurakunta:stä on tullut toistuva keskustelunaihe monissa piireissä joko yhteiskuntavaikutuksensa, kulttuurivaikutuksensa tai akateemisen alan merkityksen vuoksi. Alkuperäistään nykypäivän merkityksellisyyteen asti Puolangan seurakunta on synnyttänyt loputtomia keskusteluja ja pohdiskeluja, jotka eivät ole vain rikastaneet tietoa aiheesta, vaan ovat myös saaneet aikaan merkittäviä muutoksia jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Puolangan seurakunta:n vaikutuksia, analysoimme sen eri puolia ja pohdimme sen merkitystä nykymaailmassa.
Puolangan seurakunta | |
---|---|
![]() |
![]() |
tunnus |
sijainti |
![]() Puolangan kirkko |
|
Tunnustuskunta | evankelis-luterilainen |
Hiippakunta | Kuopion hiippakunta |
Rovastikunta | Kajaanin rovastikunta |
Pääkirkko | Puolangan kirkko |
Jäsenmäärä | 2 044[1] (2022) |
– Osuus asukkaista | 85,8 %[2] |
Kirkollisvero | 1,65 % |
Kirkkoherra | Hannes Seppänen |
Sivusto |
Puolangan seurakunta on Kuopion hiippakuntaan ja Kajaanin rovastikuntaan kuuluva Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta, joka toimii Puolangan kunnan alueella.[3]
Vuoteen 1786 asti Puolangan alue oli osa Paltamon seurakuntaa, johon kuului koko Kainuun maakunnan alue. Vuodesta 1786 Puolangan alueesta tuli Hyrynsalmen seurakunnan kappeliseurakunta. Vuonna 1867 Puolangasta tuli itsenäinen seurakunta.[4]
Seurakunnan nykyinen kirkko on valmistunut vuonna 1954.[5] Seurakunnalla on lisäksi seurakuntakeskus[6] sekä viisi hautausmaata, joista Huosiusniemen hautausmaa sijaitsee kirkonkylässä ja jossa on myös siunauskappeli.[7] Muut neljä hautausmaata sijaitsevat Suolijärven, Lylykylän, Latvan sekä Törmänmäen kylissä.[8]
Puolangan seurakunta kuuluu Kainuun länsiosien tavoin yhtenäiseen vanhoillislestadiolaisuuden kannatusalueeseen. Vanhoillislestadiolaisuus vaikuttaa paikkakunnalla kohtalaisesti. Muulle Kainuulle tyypillisesti Puolangalla vaiktutaa pohjavireenä myös herännäisyys, mutta erillisenä liikkeenä se ei ole kovin voimakas.[9]
Seuraavat henkilöt ovat toimineet Puolangan seurakunnan kirkkoherroina:[10]