Puuvillakärsäkäs

Tässä artikkelissa tutkimme Puuvillakärsäkäs:n kiehtovaa maailmaa, aihetta, joka on kiinnittänyt kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion. Puuvillakärsäkäs on synnyttänyt loputtomia keskusteluja eri aloilla yhteiskunnallisista vaikutuksistaan ​​nykypäivän merkitykseen. Näillä linjoilla perehdymme sen alkuperään, sen kehitykseen ajan mittaan ja sen vaikutuksiin eri aloilla, tarjoten laajan ja rikastuttavan näkökulman niille, jotka haluavat ymmärtää tätä aihetta tarkemmin. Liity kanssamme tälle jännittävälle matkalle ja löydä kaikki mitä Puuvillakärsäkäs tarjoaa.

 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Puuvillakärsäkäs
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Kovakuoriaiset Coleoptera
Alalahko: Erilaisruokaiset Polyphaga
Osalahko: Cucujiformia
Yläheimo: Kärsäkäsmäiset Curculionoidea
Heimo: Kärsäkkäät Curculionidae
Suku: Kukkakärsäkkäät Anthonomus
Laji: grandis
Kaksiosainen nimi

Anthonomus grandis
Boheman, 1843

Katso myös

  Puuvillakärsäkäs Wikispeciesissä
  Puuvillakärsäkäs Commonsissa

Puuvillakärsäkäs (Anthonomus grandis) on Keski-Amerikasta lähtöisin oleva puuvillan tuholainen.

Puuvillakärsäkäs levisi Meksikosta Yhdysvaltoihin, jossa se havaittiin ensi kertaa Brownsvillessa 1892. Vuoteen 1915 se oli saavuttanut Alabaman ja levisi 1920-luvulle mennessä koko Yhdysvaltain puuvillanviljelyalueelle. Hyönteinen aiheutti tuhoja viljelmillä, mikä pahensi 1930-luvun suuren laman vaikutusta. Se johti myös puuvillan viljelyn vähentämiseen ja maanviljelyn ja talouden monipuolistamiseen, mm. maapähkinänviljelyn aloittamiseen.

Etelä-Amerikassa se ilmestyi Venezuelaan 1949 ja Kolumbiaan 1950. Amazonin sademetsän uskottiin estävän sen leviämisen, mutta hyönteinen ilmaantui Brasiliaan 1983 ja 1990-luvulla Paraguayin ja Argentiinaan.

Toisen maailmansodan jälkeen DDT:n keksiminen mahdollisti taas puuvillan viljelyn laajentamisen Yhdysvalloissa myrkyn käytön avulla. 1970-luvulla Yhdysvalloissa aloitettiin laaja ohjelma hyönteisen tuhoamiseksi. Laajat ruiskutukset, viljelyn ohjaus ja jo korjatun puuvillan jäänteiden kyntö maan sisään mahdollistivat torjunta-aineiden vähentämisen.

Biologiseen torjuntaa on käytetty tulimuurahaista, loispistiäisiä ja Beauveria bassiana -hometta ja Chilo-virusta.

Aiheesta muualla