Kärsäkäsmäiset

Tässä artikkelissa aiomme tutkia ja analysoida perusteellisesti Kärsäkäsmäiset. Alkuperäistään nyky-yhteiskunnassa tapahtuvaan kehitykseen Kärsäkäsmäiset on ollut ratkaisevassa roolissa jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Vuosien varrella Kärsäkäsmäiset on ollut keskustelun, tutkimuksen ja jopa ihailun kohteena, ja se on synnyttänyt monenlaisia ​​mielipiteitä ja näkökulmia sen merkityksestä ja merkityksestä. Tällä tutkimuksella pyrimme valaisemaan Kärsäkäsmäiset:n eri puolia ja tarkastelemaan sen vaikutuksia kulttuuriin, politiikkaan, tieteeseen ja muihin kiinnostaviin alueisiin. Siksi toivomme tarjoavamme kattavan ja oivaltavan näkemyksen Kärsäkäsmäiset:stä rikastaaksemme tämän aiheen ymmärtämistä ja arvostusta.

Kärsäkäsmäiset
Tukkimiehentäi (Hylobius abietis)
Tukkimiehentäi (Hylobius abietis)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Kovakuoriaiset Coleoptera
Alalahko: Erilaisruokaiset Polyphaga
Osalahko: Cucujiformia
Yläheimo: Kärsäkäsmäiset
Curculionoidea
Latreille, 1802
Heimot
Katso myös

  Kärsäkäsmäiset Wikispeciesissä
  Kärsäkäsmäiset Commonsissa

Kärsäkäsmäiset (Curculionoidea) on kovakuoriaisiin (Coleoptera) kuuluva yläheimo. Yläheimon kuvasi Pierre André Latreille vuonna 1802. Synonyyminimikkeenä yläheimon kovakuoriaisjoukolle on myös Rhynchophora, jonka auktorina on vuodesta 1817 ollut myös Latreille.

Yläheimon kuoriaisilla on salaviisijaokkeiset nilkat, niiden tuntosarvet ovat nuijamaiset ja usein myös polvitaitteiset. Suurimmalla osalla kärsäkäsmäisistä on kärsäksi pidentynyt pää. Leuat sijaitsevat kärsän kärjessä. Kaarnakuoriaiset (Scolytidae/Scolytinae) ovat siitä poikkeuksellinen kärsäkäsmäisten ryhmä, ettei niillä ole samantapaista varsinaista kärsää, mutta ovat kuitenkin muiden tuntomerkkien perusteella selvästi sukulaisia. Kärsäkäsmäiset ovat kasvinsyöjiä. Niiden jalattomat toukat elävät ravintokasvinsa sisällä.[1]

Heimoja

Lähteet

  1. ↑ Michael Chinery: Pohjois-Euroopan hyönteiset, s. 316-317. Helsinki: Painokaari Oy, Tammi, 1988. ISBN 951-30-6952-4

Aiheesta muualla