Kaarnakuoriaiset
Nykymaailmassa Kaarnakuoriaiset:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Ilmestymisestään lähtien Kaarnakuoriaiset on kiinnittänyt sekä asiantuntijoiden että harrastajien huomion ja synnyttänyt jatkuvaa keskustelua sen vaikutuksista, seurauksista ja tulevaisuudesta. Alkuperäistään nykyiseen kehitykseensä Kaarnakuoriaiset on jättänyt jälkensä historiaan ja on edelleen jatkuvan tutkimuksen ja keskustelun aihe. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti kaikkia Kaarnakuoriaiset:een liittyviä näkökohtia sen perusnäkökohdista sen maailmanlaajuisiin vaikutuksiin.
| Kaarnakuoriaiset | |
|---|---|
 Ips typographicus |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Kovakuoriaiset Coleoptera |
| Alalahko: | Erilaisruokaiset Polyphaga |
| Yläheimo: | Kärsäkäsmäiset Curculionoidea |
| Heimo: | Kärsäkkäät Curculionidae |
| Alaheimo: |
Kaarnakuoriaiset Scolytinae Latreille, 1804 |
| Synonyymit | |
|
|
| Suvut | |
|
Katso teksti |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Kaarnakuoriaiset ovat kovakuoriaisia, jotka lasketaan joskus omaksi heimokseen (Scolytidae), joskus kärsäkkäiden (Curculionidae) alaheimoksi (Scolytinae). Maailmassa on noin neljätuhatta kaarnakuoriaislajia, jotka jaetaan lähes seitsemäänkymmeneen sukuun.[1] Suomessa tavataan noin 60 lajia.[2]
Suurin osa lajeista käyttää jonkun puulajin jälsikerrosta toukkavaiheena ravinnokseen. Kukin laji erikoistuu yleensä yhteen tai muutamaan puulajiin. Isomuurahaiskuoriainen (Thanasimus formicarius) ja Rhizophagus depressus ovat yleisiä kaarnakuoriaisten saalistajia.
Kaarnakuoriaisten tekemiin käytäviin pesiytyy helposti homeita tai sienitauteja, joten ne aiheuttavat merkittäviä tappioita metsäteollisuudelle.
Suvut
|
|
Lähteet
- ↑ ITIS
- ↑ Puiden tuhohyönteiset Metsä vastaa. Arkistoitu 20.8.2008. Viitattu 26.6.2008.