Pyhän Joosefin kirkko (Kuopio)

Tässä artikkelissa perehdymme Pyhän Joosefin kirkko (Kuopio):n kiehtovaan maailmaan ja tutkimme sen alkuperää, vaikutuksia ja merkitystä nykyään. Kautta historian Pyhän Joosefin kirkko (Kuopio):llä on ollut ratkaiseva rooli yhteiskunnan eri osa-alueilla, ja se on vaikuttanut sekä kulttuurin kehitykseen että teknologiseen kehitykseen. Kattavan analyysin avulla tutkimme, kuinka Pyhän Joosefin kirkko (Kuopio) on muokannut käsitystämme maailmasta ja synnyttänyt perustavanlaatuisia keskusteluja sen merkityksestä nykyisessä tilanteessa. Tämän artikkelin alkuperästä tulevaisuuden ennusteeseen, tämän artikkelin tavoitteena on tarjota kattava näkemys Pyhän Joosefin kirkko (Kuopio):stä, tutkia sen monia puolia ja sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme.

Pyhän Joosefin kirkko
Sijainti Lönnrotinkatu 24, Männistö, Kuopio
Koordinaatit 62°54′04″N, 027°42′22″E
Seurakunta Pyhän Joosefin katolinen seurakunta
Rakentamisvuosi 1912–1913
Suunnittelija Antti Koponen
Materiaali puu
Istumapaikkoja 343
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Pyhän Joosefin kirkko (entinen Männistön Vanha kirkko)[1] on Kuopion Männistön kaupunginosassa sijaitseva Suomen katolisen kirkon kirkkorakennus, joka on pyhitetty Pyhälle Joosefille.

Rakennuksen historiaa

Kirkko rakennettiin alun perin luterilaiseksi Hannukselan rukoushuoneeksi. Sen rakennutti vuosina 1912–1913 Kuopion diakonaattiyhdistys rakennusmestari Antti Koposen suunnitelmien mukaan. Rukoushuone vihittiin kirkoksi vuonna 1945, jolloin kellotorniin hankittiin tamperelaisen Lokomon valama teräksinen kirkonkello. Kirkossa on tehty korjauksia 1960-luvulla ja viimeksi 2002, jolloin osa vanhoista muutoksista palautettiin.[2]

Kirkon alttaritauluna oli vuodesta 1964 lähtien Unto Heikkisen Hautaan laskeminen.[2] Joulukuussa 2013 Heikkisen teos siirrettiin evankelisluterilaisen Männistön Pyhän Johanneksen kirkon aulaan.[3] Edellinen Männistön Vanhan kirkon alttaritaulu oli mosaiikkityö, kuvataiteilija Uuno Eskolan Kristus ristillä. Vuonna 1957 lahjoitti kuvanveistäjä Raimo Utriainen kirkkoon metallireliefin Jeesus ilmestyy opetuslapsille. Kirkon suunnittelija, rakennusmestari Koponen oli Männistössä asuneen Utriaisen äidinpuoleinen isoisä.[2]

Kirkossa on Urkurakentamo Veikko Virtasen tekemät 15-äänikertaiset urut vuodelta 1970.[2]

Katoliseksi kirkoksi

Maaliskuussa 2013 Kuopion seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto päätti esittää kesällä 2013 kokoontuvalle yhteiselle kirkkovaltuustolle kirkon myymistä, kauppahinta olisi 800 000 euroa. Kaupan toteutuminen piti hyväksyä vielä kirkkohallituksessa. Kirkon urut kuuluivat kauppaan, mutta ei mitään irtaimistoa tai taidetta.[4] Kirkkovaltuusto hyväksyi myynnin katoliselle kirkolle kesäkuussa 2013.[5]

Rakennus vihittiin katoliseksi Pyhän Josefin kirkoksi 3. toukokuuta 2014.[6] Pyhän Joosefin katolinen seurakunta aloitti toimintansa Kuopiossa pääsiäisenä 2016.[7]

Lähteet

  1. ↑ Pyhän Joosefin kirkko vihittiin 3.5.2014. Katolinen Kirkko Suomessa. Viitattu 27.7.2014.
  2. ↑ a b c d Männistön kirkot (Internet Archivessa) Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymä. Viitattu 10.11.2012.
  3. ↑ Nummela, Maria: Männistön vanhan kirkon alttaritaulu uudelle paikalle Savon Sanomat. 2.12.2013. Keskisuomalainen Oyj. Viitattu 27.7.2014.
  4. ↑ Malinen, Markku & Nykänen, Helmi: Kirkkoneuvostolta vihreää valoa Männistön vanhan kirkon myymisestä 25.3.2013. Yle. Viitattu 21.4.2013.
  5. ↑ Malinen, Markku: Männistön vanha kirkko siirtyy katoliselle kirkolle Kuopiossa 12.6.2013. Yle. Viitattu 27.7.2014.
  6. ↑ Mikkonen, Juha: Männistön vanha kirkko vihittiin Pyhän Joosefin kirkoksi Savon Sanomat. 4.5.2014. Keskisuomalainen Oyj. Viitattu 27.7.2014.
  7. ↑ Pyhän Joosefin seurakunnan synty Katolinen kirkko Suomessa. Viitattu 29.3.2016.

Aiheesta muualla