Pystyhanhikki
Tässä artikkelissa tutkimme Pystyhanhikki:n aihetta ja sen merkitystä tänään. Pystyhanhikki on aihe, joka on kiinnittänyt kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion ja herättänyt kasvavaa kiinnostusta yhteiskunnassa. Kautta historian Pystyhanhikki on ollut ratkaisevassa roolissa eri aloilla tieteestä ja teknologiasta kulttuuriin ja taiteeseen. Tässä mielessä on olennaista analysoida perusteellisesti Pystyhanhikki:n vaikutus jokapäiväiseen elämäämme sekä koko yhteiskunnan kehitykseen. Monitieteisen lähestymistavan avulla tämä artikkeli pyrkii valaisemaan Pystyhanhikki:een liittyviä eri näkökohtia ja tarjoaa kattavan ja rikastuttavan näkemyksen tästä aiheesta.
| Pystyhanhikki | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Rosales |
| Heimo: | Ruusukasvit Rosaceae |
| Suku: | Sormihanhikit Potentilla |
| Laji: | recta |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Potentilla recta |
|
| Katso myös | |
Pystyhanhikki (Potentilla recta) on ruusukasvien (Rosaceae) heimoon ja sormihanhikkien (Potentilla) sukuun kuuluva kasvilaji. Se on monivuotinen ja melko vankkarakenteinen ruohovartinen kasvilaji. Pystyhanhikki muistuttaa ulkonäöltään jonkin verran saksanhanhikkia (Potentilla thuringiaca), mutta lajit ovat erotettavissa toisistaan muun muassa kasvutavan sekä itusilmujen esiintymisen perusteella.[1] Pystyhanhikilla esiintyy Suomessa kaksi alalajia: kaakonpystyhanhikki (Potentilla recta ssp. pilosa) ja rikkipystyhanhikki (Potentilla recta ssp. recta).
Pystyhanhikki voi kasvaa noin 60 cm korkeaksi ja on kasvutavaltaan nimensä mukaisesti pysty. Varsissa on sekä lyhyitä että pidempiä karvoja, mutta varren tyvellä ei ole itusilmuja. Pystyhanhikin lehdet ovat kooltaan isoja, muodoltaan sormiliuskaisia ja väriltään vihreitä. Lehdet ovat myös molemmilta puoliltaan pehmeäkarvaisia, mutta lehdissä ei ole tähtikarvoja. Alimmat lehdet ovat pitkäruotisia ja niissä on viidestä seitsemään sormimaista liuskaa. Ylimmät lehdet ovat lyhytruotisia ja niissä on kolmesta viiteen sormimaista liuskaa. Lehtien korvakkeet ovat ehyitä ja lehtiruotien kanssa yhteen kasvaneita. Pystyhanhikin kukat sijaitsevat viuhkomaisena kukintona varsien kärjissä. Kukat ovat viisilukuisia, ja kukkien terälehdet ovat verholehtiä pidemmät. Terälehtien väri vaihtelee vaaleankeltaisesta kirkkaankeltaiseen. Pystyhanhikki kukkii kesä–heinäkuussa.[1]
Pystyhanhikki kasvaa erilaisilla kuivilla ja yleensä ihmisvaikutteisilla kasvupaikoilla, kuten heinämailla, tienpientareilla, ratavalleilla sekä muilla vastaavanlaisilla paikoilla[1]. Suomessa pystyhanhikkia tavataan siellä täällä Etelä-Suomessa, lähinnä maan lounaisosissa[2].
Pystyhanhikin tieteellisen nimen lajinimi (recta) tulee latinan kielen sanasta rectus (suom. suora, pysty)[1].
Lähteet
- ↑ a b c d Den virtuella floran: Styv fingerört (Potentilla recta) Den virtuella floran. 1998. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 5.11.2019. (ruotsiksi)
- ↑ Raino Lampinen & Tapani Lahti: Kasviatlas 2018: Pystyhanhikki (Potentilla recta) Kasviatlas. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 5.11.2019. (suomeksi)