Sormihanhikit
Nykyään Sormihanhikit on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja vaikutusta yhteiskunnassa. Sormihanhikit on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion eri puolilla maailmaa joko historiallisen merkityksensä, kansanterveyteen kohdistuvan vaikutuksensa, populaarikulttuurin vaikutuksensa tai liiketoiminnallisen merkityksensä vuoksi. Sormihanhikit on ollut alkuperästään tämän päivän kehitykseen asti keskustelujen, analyysien ja tutkimusten kohteena, joissa on pyritty ymmärtämään sen laajuutta ja merkitystä. Tässä artikkelissa tutkimme Sormihanhikit:n eri puolia ja sen vaikutusta elämämme eri osa-alueisiin.
| Sormihanhikit | |
|---|---|
 Rätvänä (Potentilla erecta) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
| Kladi: | Rosidit |
| Lahko: | Rosales |
| Heimo: | Ruusukasvit Rosaceae |
| Alaheimo: | Rosoideae |
| Suku: |
Sormihanhikit Potentilla L. |
| Katso myös | |
Sormihanhikit eli hanhikit (Potentilla) on kasvisuku ruusukasvien heimossa.[1] Siihen kuuluu yli viisisataa lajia.[2] Siinä on sekä yksi- että monivuotisia kasveja, joita tavataan ympäri pohjoista pallonpuoliskoa.
Geenitutkimusten jälkeen hanhikkien taksonomia on muuttunut 2000-luvulla; muun muassa keltapensashanhikki, entinen Potentilla fruticosa, kuuluu nyt pensashanhikkien (Dasiphora) sukuun.[3] Vastaavasti aiemmin erilliset suvut Duchesnea, Horkelia ja Ivesia on liitetty sormihanhikkien sukuun.[4] Toisaalta osa tutkijoista on ehdottanut monien sormihanhikeille läheisten sukujen, muun muassa mansikoiden (Fragaria) ja poimulehtien (Alchemilla), yhdistämistä yhdeksi isoksi Potentilla-suvuksi, joka molekyylibiologisten tutkimusten perusteella olisi monofyleettinen taksoni[5].
Sormihanhikit ovat varsin läheistä sukua mansikoille (Fragaria), minkä huomaa lehtien ja kukkien samankaltaisuudesta, niinpä joitakin koristekasveina kasvatettuja hanhikkilajeja kutsutaan valemansikoiksi. Sormihanhikkien kukkapohjus ei turpoa samanlaiseksi epähedelmäksi kuin mansikat.
Monia lajeja kasvatetaan koristekasveina. Ne sopivat aurinkoiseen paikkaan, eivätkä tarvitse paljoa ravinteita.[6]
Lajeja
Lajeja Suomessa
Suomessa luonnonvaraisena kasvavat tai havaitut sormihanhikkilajit:[7][8][9]
|
|
Muualla kasvavia lajeja
Muita sormihanhikkilajeja:
- aleksanterinhanhikki (Potentilla nordmanniana)
- bornholminhanhikki (Potentilla leucopolitana)
- hohdehanhikki (Potentilla pamiroalaica)
- huippuvuortenhanhikki (Potentilla insularis)
- illyrianhanhikki (Potentilla clusiana)
- intianhanhikki eli valemansikka (Potentilla indica, syn. Duchesnea indica)
- kalliohanhikki (Potentilla caulescens)
- keijunhanhikki (Potentilla micrantha)
- liuskahanhikki (Potentilla multifida)
- mantuhanhikki (Potentilla sterilis)
- mattahanhikki (Potentilla heptaphylla)
- meksikonhanhikki (Potentilla thurberi)
- napahanhikki (Potentilla hyparctica)
- nepalinhanhikki (Potentilla nepalensis)
- nukkahanhikki (Potentilla villosa)
- pyreneittenhanhikki (Potentilla pyrenaica)
- siperianhanhikki (Potentilla pensylvanica)
- soreahanhikki (Potentilla pulchella)
- sveitsinhanhikki (Potentilla alba)
- tähtihanhikki (Potentilla cinerea)
- villahanhikki (Potentilla astracanica)
- öölanninhanhikki (Potentilla aspegrenii, syn. Potentilla sordida)
Lähisukuisia lajeja
Sormihanhikkien kanssa lähisukuisia kasveja, jotka uusimmissa suomalaisissa kasvitieteen lähteissä (Suomen putkilokasvien luettelo, Suomen puu- ja pensaskasvio) on viety sormihanhikeista muihin sukuihin:[7][8][9]
- keltapensashanhikki eli pensashanhikki (Dasiphora fruticosa, syn. Potentilla fruticosa), siirretty pensashanhikkien (Dasiphora) sukuun.
- ketohanhikki (Argentina anserina, syn. Potentilla anserina), siirretty parihanhikkien (Argentina) sukuun.
- kurjenjalka eli suokurjenjalka (Comarum palustre, syn. Potentilla palustris), siirretty kurjenjalkojen (Comarum) sukuun.
- pihtihanhio eli kaksiliuskahanhikki (Sibbaldianthe bifurca, syn. Potentilla bifurca), siirretty hanhioiden (Sibbaldianthe) sukuun.
- valkohanhikki eli kalliovalkohanhikki (Drymocallis rupestris, syn. Potentilla rupestris), siirretty valkohanhikkien (Drymocallis) sukuun.
- vitinärvänä eli grönlanninhanhikki (Sibbaldia tridentata, syn. Potentilla tridentata ja Sibbaldiopsis tridentata), siirretty närvänien (Sibbaldia) sukuun.
Lähteet
- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
- Hämet-Ahti, Leena, Kurtto, Arto, Lampinen, Raino, Piirainen, Mikko, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno, Uotila, Pertti & Väre, Henry. 2005. Lisäyksiä ja korjauksia Retkeilykasvion neljänteen painokseen. Lutukka 21:57–58.
Viitteet
- ↑ Sormihanhikit – Potentilla Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 12.1.2020.
- ↑ Catalogue of Life: 2019 Annual Checklist – Potentilla catalogueoflife.org. Viitattu 17.8.2021. (englanniksi)
- ↑ ITIS: Potentilla fruticosa (englanniksi)
- ↑ Govaerts, R. et al.: Potentilla L. Plants of the World Online. 2022. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 21.11.2022. (englanniksi)
- ↑ Christenhusz, M. J. M. & Väre, H.: New combinations in Potentilla (Rosaceae) for the Nordic Flora. Phytotaxa, 2012, 57. vsk, s. 1–5. Magnolia Press. ISSN 1179-3163 (englanniksi)
- ↑ Tervareitti
- ↑ a b Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M. & Uotila, P. 2019: Checklist of the vascular plants of Finland. Suomen putkilokasvien luettelo. — Norrlinia 34: 1–206. (s. 60–64.)
- ↑ a b Retkeilykasvio 1998, s. 251–256.
- ↑ a b Lutukka 21/2005.