Raippaluodon vaakuna
Nykymaailmassa Raippaluodon vaakuna:stä on tullut äärimmäisen tärkeä ja merkityksellinen aihe eri elämänaloilla. Sekä henkilökohtaisella että ammatillisella tasolla Raippaluodon vaakuna on saavuttanut suuren vaikutuksen ja herättänyt suurta kiinnostusta yleisössä. Raippaluodon vaakuna:n ympärillä on lukuisia tutkimuksia, tutkimuksia ja keskusteluja, jotka osoittavat sen tärkeyden ja tarpeen ymmärtää se perusteellisesti. Tässä artikkelissa tutkimme Raippaluodon vaakuna:een liittyviä eri näkökohtia analysoimalla sen vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaan ja sen mahdollista kehitystä tulevaisuudessa. Lisäksi pohdimme Raippaluodon vaakuna:n mahdollisia vaikutuksia ja seurauksia jokapäiväisessä elämässämme sekä eri toimialojen ja sektoreiden kehityksessä.
Raippaluodon vaakuna on saanut aiheensa saaristokunnan alueella pesineestä merikotkasta.
Vaakunan selitys on ”punaisessa kentässä kultainen kotkanpää.” Vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers, ja se vahvistettiin käyttöön 26. marraskuuta 1957. Vaakuna jäi epäviralliseksi kotiseutuvaakunaksi 1973 Raippaluodon liityttyä Mustasaareen yhdessä Koivulahden, Björköbyn ja Sulvan kanssa.
Punainen ja kulta ovat myös parin muun entisen Pohjanmaan saaristokunnan, Bergön ja Björköbyn vaakunoiden värit.
Lähteet
- Suomen kunnallisvaakunat, s. 155. Suomen Kunnallisliitto, 1982. ISBN 951-773-085-3