Nykymaailmassa Reformismi on saavuttanut suuren merkityksen eri alueilla. Henkilökohtaisella, ammatillisella tai sosiaalisella tasolla Reformismi:stä on tullut jatkuvan kiinnostuksen ja keskustelun aihe. Sen vaikutus on huomattava eri aloilla teknologiasta politiikkaan, mukaan lukien kulttuuri ja ihmissuhteet. Tästä syystä on tärkeää analysoida ja ymmärtää Reformismi:n vaikutus nykyiseen yhteiskuntaamme. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia ja näkökulmia, jotka liittyvät Reformismi:een, jotta voimme valaista sen merkitystä ja roolia jokapäiväisessä elämässämme.
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Osa artikkelisarjaa |
Sosialismi |
---|
![]() |
Reformismi (reformi, ’muutos, uudistus’) on näkemys, jonka mukaan vähittäiset muutokset yhteiskunnassa voivat muuttaa sen perusrakenteita.
Reformismi ajattelusuuntana on esiintynyt sosialistisessa työväenliikkeessä jo alkaen liikkeen synnystä 1800-luvulla.
Reformismi suhtautuu yleensä kielteisesti vallankumouksiin. Usein uudistusten puolesta käytävä taistelu asetetaan sosialistisen vallankumouksen vaihtoehdoksi. Kun kapitalistisen yhteiskunnan sisällä saatiin aikaan uudistuksia, monet reformistit alkoivat katsoa, että kapitalistinen yhteiskunta voidaan näiden uudistusten avulla muuttaa hyväksi. Vallankumouksellisen sosialismin kannattajat ovat perinteisesti kiistäneet tämän.
Käsite reformismi viittaa edelleen useimmiten poliittiseen vasemmistoon. Nykyisinkin sosiaalidemokraattiset puolueet ovat reformistisia puolueita.