Robert G. Ingersoll

Nykymaailmassa Robert G. Ingersoll:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe. Tekniikan ja globalisaation myötä Robert G. Ingersoll on saavuttanut rajat ylittävän merkityksen ja siitä on tullut keskustelun ja keskustelun aihe useilla alueilla. Politiikasta populaarikulttuuriin Robert G. Ingersoll on jättänyt jälkensä nyky-yhteiskuntaan synnyttäen ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja syviä pohdiskeluja. Tässä artikkelissa tutkimme Robert G. Ingersoll:een liittyviä eri näkökohtia, analysoimme sen vaikutuksia eri aloilla ja pohdimme sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme.

 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Robert G. Ingersoll
Henkilötiedot
Syntynyt11. elokuuta 1833
Dresden, New York
Kuollut21. heinäkuuta 1899 (65 vuotta)
Kansalaisuus yhdysvaltalainen
Kirjailija
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Robert Green Ingersoll (11. elokuuta 1833 – 21. heinäkuuta 1899) oli yhdysvaltalainen poliitikko ja puhuja. Hänet tunnetaan parhaiten vapaa-ajattelun ja agnostisismin puolustajana.

Elämä

Ingersollin isä John Ingersoll oli orjuutta vastustava saarnaaja. Ingersoll syntyi Dresdenissä New Yorkin osavaltiossa, mutta hänen perheensä muutti jatkuvasti paikasta toiseen isän radikaalien näkemysten vuoksi. Lopulta perhe asettui asumaan Peoriaan Illinoisiin. Ingersoll opiskeli siellä juristiksi.

Vähän ennen Yhdysvaltain sisällissotaa Ingersoll kokosi Illinoisin 11. ratsuväkirykmentin ja toimi sen johtajana. Rykmentti taisteli Shilohin taistelussa. Ingersoll joutui myöhemmin vangiksi mutta vapautui luvattuaan, ettei enää osallistu sotatoimiin, mikä oli tavallista sodan alkuvaiheessa.

Sodan jälkeen Ingersoll toimi Illinoisin oikeuskanslerina vuosina 1867–1869. Hän kuului republikaaniseen puolueeseen, joka oli tuolloin edistyksellinen puolue. Vaikka Ingersoll ei saanut poliittisia virkoja, hän osallistui aktiivisesti politiikkaan. Ingersoll piti vuonna 1876 puheen James G. Blainen presidenttiehdokkuuden puolesta. Blainea ei valittu, mutta Ingersollin puhetta pidettiin poliittisen puheen loistosaavutuksena.

Ingersoll osallistui asianajajana useisiin kuuluisiin oikeudenkäynteihin. Niistä huomattavimpia olivat Star Route -oikeudenkäynnit, laaja poliittinen skandaali, jossa hänen päämiehensä vapautettiin. Ingersoll puolusti myös New Jerseyssä erästä miestä jumalanpilkkaoikeudenkäynnissä. Vaikka Ingersoll ei onnistunut vapauttamaan syytettyä, hänen voimakkaan puolustuksensa nähdään saattaneen häpeään jumalanpilkkalait ja muutamat harvat myöhemmät kanteet.

Ingersoll oli suosituimpia puhujia aikana, jolloin puhetilaisuudet olivat julkisia huvitilaisuuksia. Ingersoll puhui kaikenlaisista aiheista, Shakespearesta sodanjälkeiseen jälleenrakennukseen, mutta hänen suosituimmat aiheensa olivat agnostisismi ja perheen arvo. Ingersoll puhui vapaasti ilman papereita, vaikka puheet saattoivat kestää yli kolme tuntia.

Ingersollin radikaalit näkemykset uskonnosta, orjuudesta, naisten äänioikeudesta ja muista silloin ajankohtaisista asioista estivät häntä saamasta korkeampaa poliittista asemaa kuin oikeuskanslerin viran. Illinoisin republikaanit yrittivät painostaa Ingersollia asettumaan kuvernööriehdokkaaksi ja pitämään jumalattomuutensa salassa kampanjan ajan. Ingersoll kieltäytyi, koska hän piti tiedon pimittämistä ihmisiltä epäeettisenä.

Ingersoll puolusti monissa puheissaan vapaa-ajattelua ja humanismia ja asetti usein uskonnolliset näkemykset naurettavaan valoon. Siksi lehdistö usein vainosi häntä, mutta hänen näkemyksensä tai lehtien kielteiset kirjoitukset eivät estäneet häntä nauttimasta kasvavaa kansansuosiota. Ingersollin ollessa suosionsa huipulla hänen tilaisuutensa pääsymaksu saattoi olla dollarin tai enemmänkin, joka oli siihen aikaan varsin suuri summa. Ingersollin ihailijoihin kuuluivat muun muassa Mark Twain ja Walt Whitman.

Ingersoll kuoli sydänkohtaukseen 65-vuotiaana. Pian hänen kuolemansa jälkeen Ingersollin lanko Clinton P. Farrell keräsi Ingersollin pitämät puheet kirjasarjaksi. 12-osainen Dresden Editions -sarja piti yllä kiinnostusta Ingersollin ajatuksia kohtaan ja säilytti hänen puheensa tuleville sukupolville. Suomeksi Ingersollin teoksia ovat julkaisseet 1900-luvun alussa lähinnä työväenliikettä lähellä olevat tahot. Merkittävä osa Ingersollin suomennetuista teoksista on julkaistu Yhdysvalloissa.

Amerikan humanistiyhdistyksen jäsenet ostivat 1980-luvulla Ingersollin syntymäkodin Dresdenissä ja kunnostivat sen museoksi.

Ingersollilla oli pitkään elämään jääneitä ilmauksia, joita hänen kannattajansa ovat käyttäneet irrallisina. Eräälle pitkähkölle on annettu nimeksi Ingersollin lupaus, ja sitä on muun muassa myyty huoneentauluna. Eräs lyhyempi kuuluu: ”Tämä on minun uskontunnustukseni: Tyytyväisyys on ainoa hyvä, järki ainoa soihtu, oikeudenmukaisuus ainoa palvottava, ihmisyys ainoa uskonto ja rakkaus ainoa pappi”.

Suomennetut teokset

Ingersollin kootut teokset.
  • Ajatuksen vapaus miehille, naisille ja lapsille (Osuuskunta Kehitys 1907)
  • Ihmisoikeudet (Vilho Leikas 1907)
  • Ingersollin luentoja (Raivaaja 1907)
  • Ingersollin vastauksia papeille (Raivaajan kirjapaino 1907)
  • Joulusaarna; Ihanne (Vilho Leikas 1905)
  • Jumalat ja perkeleet: Luento. (2. painos 1906 Tampere) Turku: M. V. Wuolukka, 1906.
  • Kiitospäivän saarna (Vilho Leikas 1905)
  • Maanviljelijöille (Vilho Leikas & C:o 1906)
  • Mihin suuntaan? (Työmiehen kustannusyhtiö 1906)
  • Miten ihmiskunta on parannettava (Wilho Leikas, 1907)
  • Mitä meidän pitää tekemän tullaksemme pelastetuiksi? (M. V. Wuolukka 1906)
  • Mitä on uskonto? (Osuuskunta Kehitys 1907)
  • Mooseksen erehdyksiä (Suom. sos. kustannusyhtiö 1907)
  • Oikeaoppinen kirkko (Vilho Leikas & C:o / Vapaa Sana 1909)
  • Oikeaoppisuus (Raivaajan kirjapaino 1907)
  • Perkele (Osuuskunta Kehitys / Suomal. sos. kustannusyhtiö 1907)
  • Persoonallisen Jumalan kielto (Raivaajan kirjapaino 1907)
  • Pääkallot. Fitchburg (Massachusetts): Raivaajan kirjapaino, 1907.
  • Syitä minkätähden (Vilho Leikas & C:o1906)
  • Taivas ja helvetti. Tampere: M. V. Wuolukka, 1906. (myös Vilho Leikas & C:o)
  • Tulevaisuus (Raivaajan kirjapaino 1907)
  • Valitut teokset. Tampere: M. V. Wuolukka, 1906.
  • Valitut teokset 1–3 (Vilho Leikas & Co 1906)
  • Vastakohtia raamatussa (Vilho Leikas & C:o / M. V. Wuolukka 1906)
  • Voltaire ja Humboldt (Vilho Leikas & C:o 1906)
  • Yksilöllisyys (Vilho Leikas 1905)

Kirjallisuutta

  • Ingersoll, Robert G.: Some mistakes of Moses. (1879) Buffalo, New York: Prometheus Books, 1986. ISBN 0-87975-361-7 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  • Ingersoll, Robert G.: What's god got to do with It? Robert Ingersoll on free thought, honest talk and the separation of church and state. (Edited by Tim Page) New York: Random House, 2005. ISBN 1-58642-096-8 (englanniksi)
  • Michaelis, David: American infidel: Robert G. Ingersoll. Madison, Wisconsin: Freedom From Religion Foundation, 1993. ISBN 1877733334 (englanniksi)
  • Skyttä, Heikki: ”An honest God is the noblest work of man”: Robert Ingersollin uskontokritiikki. (Pro gradu -työ) Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, historian laitos, yleinen historia, 1999. Verkkoversio (PDF).

Aiheesta muualla