Nykyään Rotkotulkku on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta yhteiskunnassa. Rotkotulkku on kiinnittänyt monien ihmisten huomion joko historiallisen merkityksensä, ihmisten elämässä tai maailmaan kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Alkuperäistään sen vaikutuksiin eri alueilla Rotkotulkku on synnyttänyt keskustelua, ristiriitaisia mielipiteitä ja loputonta tutkimusta. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Rotkotulkku:een, analysoimalla sen merkitystä, vaikutuksia ja merkitystä nykyään. Lisäksi tutkimme, kuinka Rotkotulkku on vaikuttanut yhteiskuntaan ja kuinka se on edelleen monien kiinnostava aihe.
Rotkotulkku | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
Heimo: | Peipot Fringillidae |
Suku: | Eremopsaltria |
Laji: | mongolica |
Kaksiosainen nimi | |
Eremopsaltria mongolica |
|
Synonyymit | |
|
|
Katso myös | |
Rotkotulkku (Eremopsaltria mongolica) on peippojen heimoon kuuluva varpuslintu.
Rotkotulkku on 11,5–13 cm pitkä. Sillä on vaaleanruskea pää ja selkä, joissa on heikkoja tummia täpliä. Vatsapuolella on vaaleanpunertavaa sävyä ja silmän yli kulkee vaaleanpunainen juova. Siivellä on kaksi valkoista juovaa sekä vaaleanpunaisia viiruja. Yläperä on vaaleanpunainen. Pyrstö on musta ja siinä on valkoiset reunat. Nokka on yleensä kellanruskea tai joskus vaalean harmaanruskea.[2]
Rotkotulkkua esiintyy Iranista Afganistanin ja Tadžikistanin kautta Kiinan pohjoisosiin ja Mongoliaan asti. Laji on luokiteltu elinvoimaiseksi.[1]
Rotkotulkku pesii vuoristoissa karuissa ja kivisissä ympäristöissä. Sitä tavataan yli 2000 metrin korkeudessa ja se on paikkalintu. Pesänsä se tekee maahan.[2]