Sademetsäkiipijä
Nykyään Sademetsäkiipijä on erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe ihmisille ympäri maailmaa. Ilmestymisestään lähtien Sademetsäkiipijä on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja fanien huomion ja synnyttänyt jatkuvaa keskustelua sen merkityksestä ja vaikutuksista yhteiskunnan eri osa-alueille. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Sademetsäkiipijä:n tärkeimpiä näkökohtia, tarkastelemme sen historiaa, sen nykyisiä vaikutuksia ja sen mahdollista kehitystä tulevaisuudessa. Kattavan analyysin avulla toivomme voivamme tarjota lukijoillemme täydellisemmän kuvan tästä ilmiöstä ja auttaa heitä ymmärtämään sen todellisen laajuuden.
| Sademetsäkiipijä | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Australiankiipijät Climacteridae |
| Suku: | Sademetsäkiipijät Cormobates |
| Laji: | leucophaea |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Cormobates leucophaea |
|
| Alalajit | |
|
|
| Katso myös | |
|
|
|
Sademetsäkiipijä (Cormobates leucophaea) on Lounais- ja Etelä-Australiassa elävä australiankiipijöihin kuuluva varpuslintu.[2]
Koko ja ulkonäkö
Sademetsäkiipijä kasvaa noin 16 cm pitkäksi[3]. Linnun selkä on väriltään tummanruskea. Vatsa on ruskea ja sitä kirjovat valkoiset höyhenet. Kaula on valkoinen[2]. Naaraalla on korvien lähellä punaruskea täplä.[3]
Elinympäristö ja ravinto
Sademetsäkiipijät elävät niin sademetsissä, eukalyptusmetsissä kuin avoimemmillakin metsäseuduilla. Usein lähellä jokia.[2][3] Lintu osaa käyttää erilaisia tekniikoita ravinnon hankitaan. Useimmiten laji kiipeilee nopeasti puunrunkoa pitkin ravintoa etsiessään, mutta osaavat myös porata nokalla kuollutta puuainesta.[4] Pääasiassa laji käyttää ravintonaan muurahaisia, mutta myös muita selkärangattomia eläimiä ja kasvien mettä.[2]
Lisääntyminen
Sademetsäkiipijän pesimäaika kestää elokuusta tammikuuhun. Pesänsä se tekee puunkoloon ja pehmustaa sen höyhenillä[3]. Toisin kuin sen lähisukulaiset kiipijät sademetsäkiipijät eivät hyödynnä yhteispesimistä.[5]
Lähteet
- ↑ BirdLife International: Cormobates leucophaea IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 22.11.2013. (englanniksi)
- ↑ a b c d Birds in Backyards -White-throated Treecreeper Australian Museum. Viitattu 1.12.2008.
- ↑ a b c d Birds of Lamington National Park -White-throated Treecreeper Lamington National Park. Arkistoitu 22.7.2008. Viitattu 1.12.2008.
- ↑ D. B. Lindenmayer, R. B. Cunningham and A. Weekes: A study of the foraging ecology of the White-throated Treecreeper (Cormobates leucophaeus) Emu Austral ornithology. Royal Australasian Ornithologists Union. Viitattu 1.12.2008.
- ↑ Doerr ED, Doerr AJ: Comparative demography of treecreepers: evaluating hypotheses for the evolution and maintenance of cooperative breeding ScienceDirect. Viitattu 1.12.2008.