Sadonkorjuu

Tässä artikkelissa käsittelemme Sadonkorjuu-aihetta eri näkökulmista, jotta voimme tarjota laajan ja täydellisen näkemyksen tästä asiasta. Näillä linjoilla tutkimme Sadonkorjuu:n eri puolia analysoimalla sen vaikutuksia eri alueilla ja tarjoamalla syvällistä pohdintaa sen merkityksestä ja merkityksestä nykyisessä kontekstissa. Tämä artikkeli pyrkii edistämään Sadonkorjuu:n tuntemusta ja ymmärtämistä kattavalla ja rikastuttavalla tavalla sen alkuperästä sen kehitykseen, sen vaikutuksen kautta yhteiskuntaan ja sen suhteeseen muihin relevantteihin aiheisiin.

Kauran puintia Sampo Rosenlew SR2050 -leikkuupuimurilla.

Sadonkorjuu on viljelykasvien sadon talteenottoa. Riippuu kasvilajista ja viljelysten sijainnista, milloin on oikea aika sadonkorjuulle.

Sadonkorjuuajat Suomessa

Sadonkorjuuajat vaihtelevat Suomessa keskikesästä syksyyn kasvilajien mukaan. Esimerkiksi marjoista mansikat kypsyvät yleensä heinäkuun alussa, vadelmat heinä-elokuussa ja mustaherukat elokuussa. Sijainti Suomen alueella vaikuttaa selvästi sadonkorjuuaikoihin syksyllä. Pohjois-Suomessa, missä talvi tulee aikaisemmin kuin Etelä-Suomessa, sadonkorjuu täytyy tehdä viimeistään syyskuun puolivälissä, kun taas eteläisessä Suomessa sadonkorjuu voidaan jättää lokakuulle. Kasvilajit, jotka eivät kestä hallaa tai pakkasta on otettava talteen aikaisemmin kuin vähemmän arat lajit.[1]

Sadonkorjuumenetelmät

Kauppapuutarhoissa sato korjataan joskus suoraan pakkauksiin, joissa tuotteet myydään. Esimerkiksi vadelmat kerätään suoraan ropeisiin, joissa ne myydään. Mansikat puolestaan kerätään koppiin, joista ne pannaan myöhemmin suurempiin laatikoihin. Myös vihanneksia ja juureksia kerätään ensin koppiin ja pannaan myöhemmin suurempiin laatikoihin tai astioihin. Yrttejä voidaan kerätä pitkin kasvukautta leikkaamalla niitä. Tällöin kuitenkin jätetään osa kasvustoa kasvamaan, jotta syntyy uutta kasvustoa.

Suurilla puutarhoilla sato saatetaan korjata koneellisesti. Kotipuutarhuri kuitenkin yleensä korjaa sadon käsin tai puutarhatyökalujen avulla.

Vilja korjataan leikkuupuimurilla. Viljan sadonkorjuu tehdään lyhyessä ajassa.[2] Säilörehu korjataan traktoriin kytketyllä rehusilppurilla ja perävaunulla.

Jotkut hedelmät kypsyvät sadonkorjuun jälkeenkin. Näin ei kuitenkaan ole kaikkien hedelmien ja marjojen osalta, joten monet hedelmät ja marjat täytyy kerätä kypsinä.[3]

Sadonkorjuun jälkeen

Sadonkorjuun jälkeen juurekset ja peruna viedään kotipuutarhoissa kellariin. Myös vähintään yhden kuukauden varastointia kestäviä vihanneksia varastoidaan.[4]

Marjat voidaan pakastaa tai säilöä esimerkiksi hillona.[5] Yrtit saadaan säilymään kuivaamalla.

Lähteet

  1. ↑ ”Sadonkorjuuta”, Luonnonmukainen kotipuutarha, s. 297. Helsinki: Valitut palat, 2006. ISBN 951-584-714-1
  2. ↑ http://www.loctite.fi/uutisia-4131-4291-FIS-HTML.htm
  3. ↑ Marjojen poiminta, Marjakauppa-sivusto. Viitattu 17.12.2017.
  4. ↑ ”Varastointi”, Kotipuutarhurin pikkujättiläinen, s. 541-542. Porvoo: WSOY, 1995. ISBN 951-0-13471-6
  5. ↑ Säilöntä, Martat. Viitattu 17.12.2017.

Aiheesta muualla