Nykymaailmassa Satakunnan vaakuna:stä on tullut jatkuvan kiinnostuksen ja keskustelun aihe. Olipa Satakunnan vaakuna vaikutus yhteiskuntaan, työelämään, politiikkaan tai ihmisten henkilökohtaiseen elämään, se on elementti, joka ei jää tänään huomaamatta. Maailman kehittyessä ja olosuhteiden muuttuessa Satakunnan vaakuna tulee yhä merkityksellisemmäksi ja sen vaikutus tuntuu kaikilla jokapäiväisen elämän osa-alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Satakunnan vaakuna:n roolia ja merkitystä, analysoimme sen eri puolia ja sen vaikutusta koko yhteiskuntaan.
Satakunnan vaakuna on Satakunnan historiallisen maakunnan ja nykymaakunnan heraldinen tunnus. Sisäministeriön 24. tammikuuta 1963 vahvistama vaakunaselitys kuuluu: "Sini-kultakatkoisessa kilvessä pystyyn kavahtanut musta, punavaruksinen kruunupäinen karhu, joka pitää kämmenissään hopeista miekkaa; kruunu ja miekan kahva kultaa; saatteena karhun molemmin puolin yläkentässä seitsensakarainen hopeatähti. Kilven päällä herttuakunnan kruunu."[1]
Satakunnan alueen varhaisimpia tunnuksia on 1300-luvulta peräisin oleva sinetti, johon on kuvattuna valtaistuimella istuva Pyhä Olavi, pidellen käsissään valtakunnanomenaa ja kirvestä. Sinetin aihetta käytettiin myöhemmin vuonna 1952 vahvistetussa Ulvilan vaakunassa. Pyhä Olavi oli myös Ahvenanmaan ja Uudenmaan sinettien aiheina.
Varsinais-Suomen vaakunan ohella Satakunan vaakuna on yksi Suomen vanhimmista. Molemmat ovat peräisin Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan pojalleen Juhanalle vuonna 1557 myöntämästä vaakunasta, Juhanan tultua nykyisten Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueiden herttuaksi. Vaakunan on vielä tällöin tulkittu olleen herttakunnan Aurajoen pohjoispuoliset alueet katteneen Pohja-Suomen tunnus. Vaakunan karhun on katsottu viitanneen herttuakunnan pohjoisosien villiin luontoon.[2] Pohja-Suomen karhutunnusta käytettiin myöhemmin Satakunnan kruununvoutien sineteissä, jonka kautta se alkoi vakiintua Satakunnan tunnukseksi 1800-luvulta alkaen.[3]
Maakuntavaakunan karhua on käytetty Porin kaupungin, Porin maalaiskunnan ja Euran vaakunoissa, seitsensakaraisten tähtien löytyessä Honkajoen, Parkanon ja Siikaisten vaakunoista. Lisäksi useat muut Satakunnan ja maakuntaan historiallisesti kuuluvan Pirkanmaan luoteisosan kunnanvaakunat ovat väritykseltään sini-kultaisia viitaten Satakunnan vaakunaan.
Satakunnan karhu on Porin prikaatin joukko-osastotunnus ja esiintyy prikaatin lipussa. Lipun on suunnitellut Carolus Lindberg alun perin Porin rykmentille 14. toukokuuta 1919, ja se perustuu vuonna 1686 käyttöön otettuun Porin jalkaväkirykmentin kompanialippuun.[4] Karhu on aiheena myös Porin prikaatiin kuuluvien Satakunnan jääkäripataljoonan, Satakunnan pioneeri- ja viestipataljoonan sekä Satakunnan tykistörykmentin lipuissa. Samoiten Satakunnan lennoston lipussa ja joukko-osastotunnuksessa on käytetty maakuntavaakunan karhua.
Satakunnalla on vaakunan ohella myös karhu-aiheeseen perustuva maakuntalippu. Lippu koostuu vaakunan tavoin sinisestä yläkentästä ja keltaisesta alakentästä, joiden päällä on miekkaa pitelävä kruunupäinen karhu kahden seitsensakaraisen tähden välissä. Lipun ulkoreuna on kolmikielekkeinen. Lippu on peräisin Satakunnan maakuntaliiton 50-vuotisen maakuntatyön juhlistamisesta vuodelta 1991, tehden siitä manner-Suomen vanhimman maakuntalipun. Lipun on suunnitellut taiteilija Reino Niiniranta ja se naulattiin virallisesti käyttöön 21. marraskuuta 1990.
Joulukuussa 2018 Satakunnan maakuntavaltuusto valitsi Otson päivän eli 11. lokakuuta maakuntalipun viralliseksi päiväksi.[5]
Lipun ohella käytössä on myös Satakuntaa kuvaava sini-keltainen isännänviiri.
Entisten maakuntien vaakunat