Seeprakala

Tässä artikkelissa aiomme tutkia Seeprakala:n vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Vuosikymmenten ajan Seeprakala on ollut tutkijoiden, asiantuntijoiden ja suuren yleisön kiinnostava aihe. Sen merkitys on näkynyt eri aloilla, kuten politiikassa, kulttuurissa, taloudessa ja teknologiassa. Ajan mittaan Seeprakala on osoittanut kykynsä luoda merkityksellistä muutosta ja herättää intohimoista keskustelua. Tässä mielessä on olennaista analysoida kriittisesti ja objektiivisesti, mikä rooli Seeprakala:llä on yhteiskunnassamme ja miten se edelleen muokkaa nykyisyyttämme ja tulevaisuuttamme.

Seeprakala
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Lahko: Karppikalat Cypriniformes
Alalahko: Särkikalat Cyprinoidei
Heimo: Seeprakalat Danionidae
Alaheimo: Danioninae
Suku: Daniot Danio
Laji: rerio
Kaksiosainen nimi

Danio rerio
(Hamilton, 1822)

Synonyymit
  • Brachydanio rerio
Katso myös

  Seeprakala Wikispeciesissä
  Seeprakala Commonsissa

Seeprakala (Danio rerio) on särkikaloihin kuuluva valkoinen kalalaji, jolla on mustia tai sinisiä juovia. Se on ollut yleisimpiä akvaariokaloja helppohoitoisuutensa takia. Sitä käytetään paljon myös koe-eläimenä.

Seeprakalaa käytetään tuberkuloosin tutkimisessa, sillä sen immuniteetti on samantapainen kuin ihmisellä, ja sillä tunnetaan tuberkuloosia muistuttava infektio.[2] Geenimuunneltu seeprakala on glofish.

Koko ja ulkonäkö

Uroksen vaaleat raidat ovat kullansävyiset, naaraan enemmän hopeansävyiset.[3] Naaraat ovat myös pulleampia.[4] Pituus noin 6 cm. Viljellyistä yksilöistä löytyy myös huntueväisiä.[3]

Alkuperä

Seeprakalat ovat kotoisin etu-Intian itäosien ja Bangladeshin joista.

Käyttäytyminen ja lisääntyminen

Seeprakala on vilkas ja nopealiikkeinen parvikala, ja se kutee helposti. Jos haluaa kasvattaa poikasia, pitää pari siirtää erilliseen kutuakvaarioon ja pois sieltä heti kudun tapahduttua, sillä vanhemmat syövät usein mädin.[4]

Vesiolot ja ravinto

Seeprakalan tarvitsema veden lämpötila on 18–24 celsiusastetta.[5] Se ei ole niin herkkä huonolle vedenlaadulle tai pH-vaihteluille, kuin monet muut lajit. Seeprakala on kaikkiruokainen ja viihtyy esimerkiksi miljoonakalojen kanssa.

Lähteet

  1. ↑ Vishwanath, W.: Danio rerio IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2010. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 21.08.2013. (englanniksi)
  2. ↑ Seeprakalat tärkeässä roolissa taistelussa tuberkuloosia vastaan Yle.fi. Viitattu 10.2.2011.
  3. ↑ a b Gutjahr, A.: ”Akvaarion synty: akvaariokaloja”, Akvaario, s. 36. Suomentanut Syvänperä, Tuula. München, Saksa: Gummerus, 2012. ISBN 978-951-20-8837-9
  4. ↑ a b Seeprakala Akvaariokalat. Faunatar. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 10.6.2009.
  5. ↑ Danio rerio (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 15.4.2020. (englanniksi)