Siilinjärven vaakuna

Tässä artikkelissa tutkimme Siilinjärven vaakuna:tä perusteellisesti ja analysoimme sen vaikutusta, sen merkitystä ja vaikutuksia nyky-yhteiskunnassa. Siilinjärven vaakuna on herättänyt monien huomion syntymästään nykypäivään ja on herättänyt keskustelua ja pohdintaa eri aloilla. Tämän analyysin aikana tarkastelemme keskeisiä näkökohtia, jotka tekevät Siilinjärven vaakuna:stä kiinnostavan aiheen, sekä sen mahdollisia seurauksia sosiaalisilla, poliittisilla, taloudellisilla ja kulttuurisilla aloilla. Kattavan ja kriittisen näkemyksen avulla pyrimme ymmärtämään täysin Siilinjärven vaakuna:n tärkeyden nykyisessä kontekstissa ja tarjoamalla täydellisen yleiskatsauksen, jonka avulla lukija voi syventyä sen merkitykseen ja laajuuteen.

 Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata.
Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.
Siilinjärven vaakuna

Siilinjärven vaakuna on Siilinjärven kunnan tunnus, joka on saanut aiheensa kunnan nimen historiasta. Juurusveden lahteen perustettiin 1908 seurakunta, jonka pitäjä määrättiin nimettäväksi Kasurilan kylän mukaan. Nimi vaihdettiin kuitenkin jo 1910 Siilinjärveksi paikallisen järven mukaan. Näin vaakunan vesurit liittyvät pitäjän vanhaan nimeen, kun taas vesilehvä viittaa järveen, josta 1925 itsenäiseksi tullut kunta on saanut nimensä.lähde?

Vaakunan selitys on ”mustassa kentässä kaksi kassaraa (vesuria) vinoristikkäin, niiden alapuolella saatteena vesilehvä; kaikki kultaa.” Vaakunan on suunnitellut Olof Eriksson, ja Siilinjärven kunnanvaltuusto hyväksyi sen kokouksessaan 8. toukokuuta 1956. Sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan käyttöön 17. heinäkuuta samana vuonna.

Lähteet