Sikasso

Nykyään Sikasso on erittäin tärkeä aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Tekniikan ja globalisaation myötä Sikasso:stä on tullut jatkuva keskustelunaihe kaikessa politiikasta popkulttuuriin. Tämä artikkeli pyrkii analysoimaan perusteellisesti Sikasso:n vaikutusta nyky-yhteiskuntaan, tutkien sen eri puolia ja sitä, kuinka se on vaikuttanut elämäämme tavoilla, joita emme ehkä ole edes ajatelleet aiemmin. Todistusten, tutkimusten ja asiantuntijalausuntojen avulla on tarkoitus valaista tätä aihetta ja tarjota lukijoille täydellinen ja päivitetty näkemys Sikasso:stä.

Sikasso
Sikasson torilla.
Sikasson torilla.

Sikasso

Koordinaatit: 11°19′N, 5°40′W

Valtio Mali
Alue Sikasson alue
Piiri Sikasson piiri
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi kaupunkikunta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 28,55 km²
Väkiluku (2009) 226 600












Mamelonin näkötorni.
Tieba Traorén hauta.

Sikasso on kaupunkikunta sekä Sikasson alueen ja piirin hallinnollinen keskus Malissa. Se sijaitsee maan eteläosassa 375 kilometriä pääkaupunki Bamakosta kaakkoon. Vuoden 2009 väestönlaskennan mukaan kunnassa oli 226 600 asukasta[1].

Maantiede ja asutus

Sikasson kaupunkikunnan pinta-ala on 28,55 neliökilometriä[2]. Se rajoittuu idässä Danderesson ja Finkolon, etelässä Kaboïlan ja Sokourani-Missirikoron, lännessä Missirikoron ja Natienin sekä pohjoisessa Pimpernan, Diomaténén ja Zangaradougoun maalaiskuntiin[3].

Sikasso sijaitsee kukkuloiden ympäröimässä laaksossa, jossa virtaa useita jokia. Lotio ja Kotoroni -joet jakavat kaupungin kahteen osaan. Ne muodostavat laajan kosteikon, jossa viljellään vihanneksia ja hedelmiä. Kaupungin ympäristö on etupäässä 300–400 metriä korkeaa tasankoa. Kasvillisuus on savannia, jossa kasvaa korkeita puita ja heinää.[2]

Seutu kuuluu Sudanin ilmastovyöhykkeeseen. Kuiva kausi kestää marraskuusta huhtikuuhun ja sadekausi toukokuusta lokakuuhun.[4] Vuotuinen sademäärä on 1 300–1 500 millimetriä. Lämpötilat vaihtelevat 24 ja 37 asteen välillä.[2]

Sikasso on Malin toiseksi suurin kaupunki, ja sen väestö kasvaa nopeasti. Kuntaan kuuluu 15 virallista ja kuusi epävirallista kaupunginosaa sekä 28 kylää.[4] Asukkaat ovat senufoja, djulia, miniankoja, bambaroita, fulbeja, dogoneja, songhaita, boboja, mandinkoja, samoja ja soninkeja[2][4]. Uskontoja ovat islam, kristinusko (katolilaisuus ja protestantismi) sekä animismi[4].

Historia

Senufot perustivat Sikasson ilmeisesti 1800-luvun alussa. Se oli pieni kylä vuoteen 1870, jolloin Tieba Traoré teki siitä Kenedugun kuningaskunnan pääkaupungin. Samori Tourén johtamat mandinkat piirittivät kaupunkia tuloksettomasti viidentoista kuukauden ajan vuosina 1887–1888. Ranskalaiset valtasivat sen vuonna 1898.[5][6]

Liikenne ja talous

Sikasson kautta kulkevat Bamakosta Norsunluurannikon rajalle johtava maantie RN7, Burkina Fason rajalle johtava RN10 ja Koutialaan johtava RN11. Burkina Fason rajalle on 43 ja Norsunluurannikon rajalle 104 kilometriä.[7]

Sikasso on tärkeän maatalousalueen kaupallinen keskus, jossa on myös teollisuutta. Maatalous tuottaa viljaa, vihanneksia, juureksia, hedelmiä ja puuvillaa. Tuotantoeläimiä ovat naudat, lampaat, vuohet ja siipikarja. Lisäksi harjoitetaan kalastusta, kalanviljelyä ja käsityöammatteja. Kaupungissa on kaksi suurta torialuetta, tieliikenneasema, CMDT:n puuvillankäsittelylaitos, konepajoja, öljynpuristamoja ja nykyaikainen teurastamo.[2][3][8]

Matkailu ja nähtävyydet

Sikasson matkailupotentiaali perustuu alueen vehreään luontoon, historiaan ja eläviin kulttuuriperinteisiin. Kaupungissa on useita hotelleja ja muita matkailupalveluja.[9]

Historiallisia nähtävyyksiä ovat kaupunginmuurin eli tatan rauniot, keskustassa sijaitseva näköalakukkula Mamelon, Tieba Traorén hauta ja sen vartijan sudanilaistyylinen talo sekä ranskalaismiehityksen aikainen yhteishauta muistomerkkeineen. Kaupungissa on aluemuseo ja senufokulttuurin keskus. Lähistöllä Bougoulassa sijaitsee Kenedugun kuningaskunnan perustajan ja Tieba Traorén isän Massa Daoulan hauta. Missirikorossa on pyhänä paikkana pidetty luola ja Farakossa vesiputous. Sikassossa järjestetään vuosittainen balafonimusiikin festivaali Triangle du balafon.[6][9][10][11]

Lähteet

  1. ↑ 4ème recensement général de la population et de l’habitat. Résultats définitifs, tome 0: Répertoire des villages Instat Mali. 2013. Arkistoitu 7.1.2017. Viitattu 3.1.2021.
  2. ↑ a b c d e Plan cadre de gestion environnementale et sociale (PCGES): Rapport final The World Bank. 2011. Viitattu 3.1.2021.
  3. ↑ a b Sikasso Brive-Sikasso. Viitattu 3.1.2021.
  4. ↑ a b c d Présentation Site officiel de la mairie de la commune urbaine de Sikasso. Viitattu 3.1.2021.
  5. ↑ Pascal James Imperato, Gavin H. Imperato: Historical Dictionary of Mali, fourth edition, s. 270. Lanham: Scarecrow Press, 2008. ISBN 978-0810856035
  6. ↑ a b Velton, Ross: Mali, second edition, s. 246–252. Chalfont St Peter: Bradt Travel Guides, 2007. ISBN 978-1-84162-077-0
  7. ↑ Mali: Carte Routière Reliefweb. 2014. Viitattu 3.1.2021.
  8. ↑ Activités économiques Site officiel de la mairie de la commune urbaine de Sikasso. Viitattu 3.1.2021.
  9. ↑ a b Le Petit Futé Mali 2012–2013, s. 177–181. Paris: Nouvelles Éditions de l’Université, 2008. ISBN 978-2-7469-5161-7
  10. ↑ Carte Culturelle de Mali: Esquisse d’un Inventaire du Patrimoine Culturel National, s. 49–51. Bamako: Ministère de la Culture du Mali. Teoksen verkkoversio Viitattu 30.8.2014. (ranskaksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  11. ↑ Sikasso, la nature, la verdure Mali Tourisme. Arkistoitu 21.1.2021. Viitattu 3.1.2021.

Aiheesta muualla