Sirokotka
Tässä artikkelissa perehdymme Sirokotka:n maailmaan tutkiaksemme sen monia puolia ja sen merkityksen yhteiskunnassamme. Sirokotka:stä merkityksellisenä historian hahmona sen merkitykseen nykyään, sen vaikutuksen kautta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Analysoimme, kuinka Sirokotka on vaikuttanut ja vaikuttaa edelleen elämäämme, paljastaen tietoja ja mielenkiintoisia asioita, joita et ehkä tiennyt. Valmistaudu uppoutumaan jännittävälle matkalle Sirokotka:n läpi ja löydä kaikki mitä tämä hahmo, teema, päivämäärä jne. on tarjottava meille.
| Sirokotka | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Päiväpetolinnut Accipitriformes |
| Heimo: | Haukat Accipitridae |
| Alaheimo: | Aquilinae |
| Suku: | Hieraaetus |
| Laji: | wahlbergi |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Hieraaetus wahlbergi |
|
| Katso myös | |
Sirokotka (Hieraaetus wahlbergi), myös Aquila wahlbergi, on afrikkalainen kotka, joka on nimetty ruotsalaisen luonnontutkijan Johan August Wahlbergin kunniaksi.
Koko ja ulkonäkö
Linnun pituus on 55–60 cm, siipien kärkiväli 130–160 cm ja paino keskimäärin 1,04 kg (koiras) ja 1,3 kg (naaras). Sirokotka on keskikokoinen tai pieni kotka, joka on väritykseltään ruskea, alapuolelta vaaleampi. Nokka ja koivet ovat keltaiset. Sukupuolet ovat samanvärisiä.
Esiintyminen
Sirokotkat elävät Afrikassa Saharan eteläpuolella noin 13 miljoonan neliökilometrin alalla ja maailman populaation koko on 100 000–1 000 000 yksilöä.
Elinympäristö
Sirokotkat asuvat metsäseuduilla, usein vesistön lähellä.
Lisääntyminen
Pesä rakennetaan korkealle puuhun ja naaras munii yhden tai kaksi munaa.
Ravinto
Sirokotkat saalistavat matelijoita, lintuja ja pikkunisäkkäitä.
Lähteet
- ↑ BirdLife International: Aquila wahlbergi IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 13.5.2014. (englanniksi)