Nykymaailmassa Sorvanjärvi (Virrat) on aihe, josta on tullut yhä tärkeämpi. Olipa kyse sitten henkilökohtaisesta, ammatillisesta tai sosiaalisesta tasolla, Sorvanjärvi (Virrat) on onnistunut herättämään kiinnostuksen monenlaisissa yksilöissä ja organisaatioissa. Sen vaikutus on näkynyt eri aloilla teknologiasta viihteeseen, mukaan lukien terveys ja koulutus. Tässä artikkelissa tutkimme Sorvanjärvi (Virrat):tä perusteellisesti ja analysoimme sen seurauksia, haasteita ja mahdollisia ratkaisuja. Lisäksi tutkimme, miten Sorvanjärvi (Virrat) on kehittynyt ajan myötä ja miten se on vaikuttanut nyky-yhteiskuntaan.
Sorvanjärvi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa |
Kunnat | Virrat |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Toisveden alue (35.42) |
Laskuoja | oja Puttosenjärveen [1] |
Järvinumero | 35.421.1.004 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 128 m [1] |
Rantaviiva | 1,577 km [2] |
Pinta-ala | 6,691 ha [2] |
Saaria | ei saaria [1] |
|
Sorvanjärvi [2][1] on Pirkanmaalla Virroilla Puttoskylän lähellä sijaitseva järvi.[2][1]
Järven pinta-ala on 6,7 hehtaaria, se on 700 metriä pitkä ja 100 metriä leveä. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 1,6 kilometriä.[2][1][3][4]
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alueen (35.4) Toisveden alueella (35.42), jonka Toisveden lähialueeseen (35.421) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 128 metriä mpy.[2][1][5]
Tämä artikkeli on luotu automaattisesti, ja se saattaa sisältää ongelmia, kuten kieliopillisia virheitä tai aiheeseen kuulumattomia kuvia. Artikkelin loi JHokkanenBot -botti. |