Nykymaailmassa Kiimalampi (Alavus):stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Tekniikan ja globalisaation myötä Kiimalampi (Alavus):stä on tullut yhä tärkeämpi jokapäiväisessä elämässämme. Taloudellisista vaikutuksistaan kulttuuriin ja politiikkaan Kiimalampi (Alavus) on noussut toistuvaksi keskustelunaiheeksi eri alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme Kiimalampi (Alavus):n eri ulottuvuuksia ja merkityksiä sekä sen vaikutuksia jokapäiväiseen elämäämme ja sen merkitystä nykymaailmassa.
Kiimalampi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Etelä-Pohjanmaa |
Kunnat | Alavus |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Toisveden alue (35.42) |
Laskuoja | oja Myllylampeen [1] |
Järvinumero | 35.425.1.020 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 127,6 m [1] |
Rantaviiva | 1,124 km [2] |
Pinta-ala | 4,345 ha [2] |
Saaria | 1 [1] |
|
Kiimalampi [2][1] on Etelä-Pohjanmaalla Alavudella Sulkavankylän lähellä sijaitseva lampi.[2][1]
Lammen pinta-ala on 4,3 hehtaaria, se on 400 metriä pitkä ja 200 metriä leveä. Lammella on kartan mukaan yksi saari. Lampi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen rantaviivan pituus on 1,1 kilometriä.[2][1][3][4]
Lampi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alueen (35.4) Toisveden alueella (35.42), jonka Sulkavanjoen valuma-alueeseen (35.425) se kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 127,6 metriä mpy.[2][1][5]
Tämä artikkeli on luotu automaattisesti, ja se saattaa sisältää ongelmia, kuten kieliopillisia virheitä tai aiheeseen kuulumattomia kuvia. Artikkelin loi JHokkanenBot -botti. |