Alavuden seurakunta on teema, joka on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja kulttuuristen ihmisten huomion läpi historian. Muinaisista ajoista nykypäivään Alavuden seurakunta on ollut tutkimuksen, keskustelun ja ihailun kohteena. Alavuden seurakunta:n merkitys nyky-yhteiskunnassa on kiistaton, sillä se on vaikuttanut jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin taloudesta populaarikulttuuriin. Tässä artikkelissa tutkimme Alavuden seurakunta:n eri puolia ja näkökulmia ja analysoimme sen merkitystä ja vaikutusta nykymaailmassamme.
Alavuden seurakunta | |
---|---|
![]() |
![]() |
tunnus |
sijainti |
![]() Alavuden kirkko |
|
Tunnustuskunta | evankelis-luterilainen |
Hiippakunta | Lapuan hiippakunta |
Rovastikunta | Lapuan tuomiorovastikunta |
Pääkirkko | Alavuden kirkko |
Perustettu | 1701 |
– Emäseurakunta | 1835 |
Jäsenmäärä | 8 952 (2023[1]) |
– Osuus asukkaista | 81,9 % |
Kirkollisvero | 1,75 % |
Kirkkoherra | Rami Niemi (vt.) |
Kirkkovaltuusto | 27 paikkaa |
– puheenjohtaja | Hanna Murtomäki-Kukkola |
2018–2022[2] • Kesk. |
|
Verkkosivusto |
Alavuden seurakunta on luterilainen seurakunta Etelä-Pohjanmaan maakunnassa, Alavuden kunnassa. Seurakunnan pääkirkko on Alavuden kirkko ja vt. kirkkoherrana toimii Rami Niemi.[3][4]
Alavuden seurakunta perustettiin alun perin vuonna 1673 erääksi Ilmajoen saarnahuonekunnaksi. Tätä ennen alueella kerrotaan kansanperinteen mukaisesti olleen luonnon temppeli, jossa on pidetty saarnoja. Seurakunnasta tuli kappeliseurakunta vuonna 1701 ja sai ensimmäisen pappinsa vuonna 1707.[5]
Alavus seurakunta ja erityisesti Töysän alue kuuluu muun Seinäjoen eteläisen ja itäisen alueen tavoin evankelisen herätysliikkeen tukialueeseen. Alavudella on myös kannatusta vanhoillislestadiolaisen suunnalle.[6]
Seuraavat henkilöt ovat toimineet Alavuden seurakunnan kappalaisina ja kirkkoherroina:[5]