Alavuden vapaaseurakunta

Tässä artikkelissa puhumme Alavuden vapaaseurakunta:stä, erittäin tärkeästä aiheesta, joka on saanut asiantuntijoiden ja fanien huomion. Alavuden vapaaseurakunta kattaa laajan joukon näkökohtia sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja sen vaikutuksiin ammattialalla. Vuosien varrella Alavuden vapaaseurakunta on herättänyt intensiivistä keskustelua, joka on johtanut sen vaikutusten parempaan ymmärtämiseen ja tutkimiseen. Tässä artikkelissa analysoimme perusteellisesti Alavuden vapaaseurakunta:n relevanssia ja vaikutusta sekä tähän aiheeseen liittyviä erilaisia ​​näkökulmia.

Alavuden vapaaseurakunta
Suuntautuminen Vapaakirkollisuus
Kirkkokunta Suomen vapaakirkko
Perustettu 1990
Puheenjohtaja Matti Kähäri
Pääkirkko Asematie 3
63400 Alavus As.
TV TV7[1]
Aiheesta muualla
Sivusto

Alavuden vapaaseurakunta on Alavudella toimiva Suomen vapaakirkon jäsenseurakunta. Seurakunta on rekisteröitynyt vuonna 1990.[2] Seurakunnan toimintamuotoihin kuuluvat mm. raamattupiirit, sunnuntain jumalanpalvelukset sekä pyhäkoulutyö. Alavuden vapaaseurakunnalla on omat tilat Alavuden asemakylässä.[3] Alavuden vapaaseurakunta tarjoaa myös ruoka-apua.[4][5] Seurakunnan vanhimmiston puheenjohtajana toimii Matti Kähäri.[6]

Seurakunnan tilaisuuksia lähetetään muun muassa TV7:n televisio- ja verkkokanavilla.[1]

Historia

Vapaakirkollinen toiminta saapui Alavudelle 1890-luvulla, joka oli vapaakirkollisten keskeinen herätyskohde.[7] Vapaakirkollisuuden synty liittyy kiinteisästi Stenbäckien sukuun: Alavudella syntyneet Väinö Stenbäck ja Lyydia Stenbäck olivat molemmat liikkeen evankelistoja.[8]

Ensimmäisen kerran vapaakirkollisuus nousi esille luterilaisen seurakunnan kirkkoneuvostossa heinäkuussa 1894. Neuvosto kielsi vapaakirkollisia opettamasta, mutta kiellolla ei ollut varsinaista vaikutusta. 1800-luvun puolella vapaakirkollisuus sai kannatusta erityisesti kirkonkylässä ja Sapsalammilla. 1910-luvulla kannatus oli laajentunut myös Rantatöysään.[7]

Vuoden 1930 tienoilla Rantatöysässä alkanut herätys jakaantui 1933 kahtia. Osa siirtyi helluntailiikkeeseen ja osa vapaakirkkoon. Rantatöysää pidettiin 1930-luvulla Alavuden vapaakirkollisten tukialueena.[8]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b Arkki TV7. Viitattu 4.8.2024.
  2. ↑ Yhdistyksen tiedot: Alavuden vapaaseurakunta Patentti- ja rekisterihallitus. Viitattu 1.11.2022.
  3. ↑ Työmuodot Alavuden vapaaseurakunta. 22.7.2015. Arkistoitu 22.7.2015. Viitattu 1.11.2022.
  4. ↑ Ruoka-apu: Alavus Via Dia. Arkistoitu 1.11.2022. Viitattu 1.11.2022.
  5. ↑ Seurakunnat: Alavuden vapaaseurakunta Suomen vapaakirkko. Viitattu 1.11.2022.
  6. ↑ Yhteystiedot Alavuden vapaaseurakunta. Viitattu 1.11.2022.
  7. ↑ a b Kojonen, Eero: Alavuden historia I, s. 737–738. Alavuden historiatoimikunta, 1963.
  8. ↑ a b Jämsen, Asko: Alavuden historia II, s. 563–565. Gummerus, 1991. ISBN 951-95979-1-3