Nykyään Alahärmän seurakunta on erittäin ajankohtainen ja ajankohtainen aihe, joka koskee kaikenikäisiä ja -kulttuurisia ihmisiä. Yhä useammat ihmiset ovat kiinnostuneita oppimaan Alahärmän seurakunta:stä ja ymmärtämään sen vaikutusta moderniin yhteiskuntaan. Sen tärkeyden vuoksi on ratkaisevan tärkeää tutkia Alahärmän seurakunta:tä edelleen sen seurausten ja mahdollisten ratkaisujen ymmärtämiseksi. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia Alahärmän seurakunta:een ja siihen, miten se vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme. Lisäksi keskustelemme maailmanlaajuisista vaikutuksista ja mahdollisista toimenpiteistä, joita voidaan toteuttaa tämän haasteen ratkaisemiseksi.
Alahärmän evankelis-luterilainen seurakunta | |
---|---|
![]() Alahärmän kirkko |
|
Suuntautuminen | Luterilaisuus |
Kirkkokunta | Suomen evankelis-luterilainen kirkko |
Hiippakunta | Lapuan hiippakunta |
Lakkautettu | 2008 |
Liitettiin | Kauhavan seurakuntaan |
Aiheesta muualla | |
Kauhavan seurakunta |
Alahämän seurakunta on entinen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta, joka toimi Alahärmän kunnassa ja oli osa Lapuan hiippakuntaa. Alahärmän kunnan liittyessä Kauhavaan vuoden 2009 alussa, liitettiin seurakuntakin osaksi Kauhavan seurakuntaa.
Lapuan emäseurakuntaan kuulunut Härmän eli Alahärmän saarnahuone oli muodostettu vuonna 1676. Vuosien 1687–1701 aikana Pietarsaareen kuulunut Ala-Kortesjärven kylä liittyi myös Härmään ja erosi Kortesjärvestä saatuaan oman saarnahuoneensa 1789–93. Kappelinoikeudet se sai 1786 ja oli itsenäinen kirkkoherrakunta vuonna 1859.[1]Vuonna 2009 Alahärmän, Kortesjärven, Ylihärmän kuntien liittyessä osaksi Kauhavan kaupunkia, myös seurakunta lakkautettiin itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja siitä tuli Kauhavan kappeliseurakunta vuosina 2009–2022.
Alahärmän seurakunnan kirkkona toimi vuonna 1903 valmistunut Josef Stenbäckin suunnittelma Alahärmän kirkko, joka siis nyt toimii kappeliseurakunnan kirkkona.
Alahärrmän seurakunnan kirkkoherroina ja kappeliseurakunnan kappalaisina ovat toimineet:[2]