Nykyään Mustasaaren suomalainen seurakunta on aihe, joka on saanut suuren merkityksen yhteiskunnassa. Johtuipa sen vaikutuksesta talouteen, teknologiaan, kulttuuriin tai politiikkaan, Mustasaaren suomalainen seurakunta:stä on tullut avainkappale nykyisessä dynamiikassa. Sen vaikutus on havaittavissa kaikilla alueilla, mikä synnyttää keskusteluja, kiistoja, edistysaskeleita ja merkittäviä muutoksia. Tästä syystä on välttämätöntä analysoida perusteellisesti kaikki Mustasaaren suomalainen seurakunta:een liittyvät näkökohdat, jotta voidaan ymmärtää sen laajuus ja vaikutukset nykymaailmassa. Siksi tässä artikkelissa perehdymme Mustasaaren suomalainen seurakunta:n tutkimukseen tutkimalla sen eri puolia ja sen vaikutusta nykypäivän yhteiskuntaan.
Mustasaaren suomalainen seurakunta | |
---|---|
![]() |
![]() |
tunnus |
sijainti |
![]() Mustasaaren kirkko |
|
Tunnustuskunta | evankelis-luterilainen |
Hiippakunta | Lapuan hiippakunta |
Rovastikunta | Pohjanmaan rovastikunta |
Seurakuntayhtymä | Mustasaaren seurakuntayhtymä |
Pääkirkko | Mustasaaren kirkko |
Perustettu | 1995 |
Jäsenmäärä | 3 824[1] (2021) |
– Osuus asukkaista | 62,7 % |
Kirkollisvero | 1,85 % |
Kirkkoherra | Jari Friman |
Verkkosivusto |
Mustasaaren seurakunta on Pohjanmaalla Mustasaaressa toimiva Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta. Se kuuluu Lapuan hiippakuntaan ja Pohjanmaan rovastikuntaan.[2]
Mustasaaren seurakunta järjestää viikoittaisia jumalanpalveluksia Mustasaaren kirkossa.[3]
Yleisimmät kirkolliset toimitukset ovat kaste, avioliittoon vihkiminen ja hautaan siunaaminen. Muita toimituksia ovat esimerkiksi kodin siunaaminen, konfirmaatio, yksityinen rippi ja erilaiset rukoushetket.
Mustasaaren suomalainen seurakunta järjestää lapsiperheille päiväkerhoja, perhekerhoja ja pitää perhekahvilaa.[4] Kouluikäisille on viikottaisia maksuttomia kerhoja eri teemoilla, kesäleirejä ja Donkkis Big Night -tapahtumia. Kymppisynttäreille seurakunta kutsuu joka vuosi 10 vuotta täyttävät juhlimaan yhdessä.[5] Nuorille on rippikoulu, nuorteniltoja, isoskoulutusta, retkiä ja leirejä.[6]
Seurakunta järjestää aikuisille kahvipiirin tapaamisia, Lähetyksen hyvän mielen käsityöiltoja, Tiistaipuuro-ruokailuja sekä miesten raamattu- ja saunailtoja. Fellowship-yhteisö järjestää ylistyshenkisiä iltamessuja sekä rukous- ja ylistysiltoja.[7] Kirkon ulkomaanavun työn hyväksi järjestetään keväisin ja kesäisin Suvilinnun lauluja -yhteislaulutilaisuuksia.[8]
Seurakunnan musiikin saralla toimivat Kirkkokuoro Hehku, Vocal Puutarha -kuoro sekä Sumppisävelet-laulupiiri. Seurakunnassa järjestetään myös konsertteja, yhteislaulutilaisuuksia ja muita musiikkitilaisuuksia.[9]
Seurakunnan lähetyspiirin ja lähetyksen Hyvän mielen käsityöiltojen osallistujat keräävät pitkäjänteisesti varoja sovittuihin kohteisiin ja tukevat erityisesti nimikkotyötä. Seurakunta tukee Lähetysyhdistys Kylväjän ja Kirkon ulkomaanavun työtä.[10][11]
1970-luvun aikana Mustasaaren Sepänkylään muutti runsaasti suomenkielistä väkeä ja seurakuntaa perustettiin suomenkielisen papin virka. Suomenkielistä seurakuntatoimintaa kasvoi ruotsinkielisen rinnalle ja suomenkieliset osallistuivat seurakuntavaaleihin omilla listoillaan, minkä myötä seurakuntahallinto kaksikielistyi.[12]
Suomenkielisen vähemmistön asema oli vuoden 1985 piispantarkastuksen keskeinen keskusteluaihe. Tämän seurauksena perustettiin toimikunta suomenkielistä työtä varten. Sen suomenkieliset jäsenet esittivät oman suomenkielisen seurakunnan perustamista. Tuomiokapituli tilasi selvityksen, mutta se sai viileän vastaanoton. Uusi selvitys tehtiin 1992, jonka perusteella kirkkohallitus esitti huhtikuussa 1995 Mustasaaren suomalaisen seurakunnan perustamista ja seurakunta perustettiin samana vuonna.[12]
Seurakunnalla on käytössään neljä kirkkoa ja Sepänkylän seurakuntakeskus. Mustasaaren kirkko on alun perin suunniteltu hovioikeuden käyttöön vuonna 1776. Kirkoksi se otettiin käyttöön 1856 Vaasan palon jälkeen, ja se toimii seurakunnan pääkirkkona. Björköbyn kirkko on valmistunut vuonna 1859, ja on saanut nimensä Aleksanteri II puolison Marian mukaan. Koivulahden kirkko on rakennettu vuosina 1691–1693. Raippaluodon kirkko eli Kustaa Aadolfin kirkko on valmistunut vuonna 1781 ja Sulvan kirkko vuonna 1786.[13]