Tässä artikkelissa perehdymme Mustasaaren seurakuntayhtymä:n kiehtovaan maailmaan ja tutkimme sen eri puolia ja vaikutuksia yhteiskuntaamme. Mustasaaren seurakuntayhtymä on ikimuistoisista ajoista lähtien vanginnut nuorten ja vanhojen huomion ja kiehtonut kokonaisia sukupolvia mysteerillään ja viehätysvoimallaan. Kautta historian Mustasaaren seurakuntayhtymä:llä on ollut perustavanlaatuinen rooli ihmiskunnan kehityksessä, ja se on vaikuttanut uskomuksiin, tapoihin ja elämäntapoihin. Tässä artikkelissa sukeltamme syvälle Mustasaaren seurakuntayhtymä:een analysoimalla sen merkitystä eri yhteyksissä ja sen vaikutusta nykymaailmassa. Valmistaudu tutustumaan Mustasaaren seurakuntayhtymä:n kaikkiin puoliin ja uppoudu jännittävään matkaan, joka on täynnä tietoa ja löytöjä!
Mustasaaren seurakuntayhtymä Korsholms kyrkliga samfällighet |
|
---|---|
![]() |
![]() |
tunnus |
sijainti |
Tunnustuskunta | evankelis-luterilainen |
Perustettu | 1977 |
Jäsenmäärä | 15 206[1] (2021) |
– Osuus asukkaista | 77,8 % |
Kirkollisvero | 1,85 % |
Hallintojohtaja | Kari Harju |
Kirkkovaltuusto | 31 paikkaa |
Sivusto |
Mustasaaren seurakuntayhtymä (ruots. Korsholms kyrkliga samfällighet) on viiden seurakunnan muodostama seurakuntayhtymä Mustasaaressa, Pohjanmaalla. Mustasaaren seurakuntayhtymään kuuluvat Mustasaaren suomalainen seurakunta, Mustasaaren ruotsalainen seurakunta, Koivulahden seurakunta, Sulvan seurakunta ja Raippaluodon seurakunta. Mustasaaren seurakuntayhtymä vastaa seurakuntien kiinteistönhoidosta, hautaustoimesta ja taloudenpidosta. Seurakuntayhtymän toimintaa hallinnoi yhteinen kirkkovaltuusto.[2]
Mustasaaren, Koivulahden, Raippaluodon ja Sulvan kunnat yhdistyivät vuonna 1973 ja samalla seurakunnat alkoivat valmistella yhteistyötä. Vuosien 1973–1975 aikana seurakunnat alkoivat hoitaa taloudellista yhteistoimintaa väliaikaisilla sopimuksilla.[3]
Seurakunnissa haluttiin säilyttää mahdollisimman suuri päätösvalta, mutta taloudessa ryhdyttiin noudattamaan yhteistaloutta. Valtioneuvoston päätöksellä seurakunnista muodostettiin osittainen taloudellinen yhteisö vuonna 1975 ja Mustasaaren seurakuntayhtymä maaliskuussa 1977.[3]
Alueliitosten myötä Sulvasta ja Raippaluodosta tuli taloudellisesti riippuvaisia seurakuntayhtymästä. Mustasaari sai tuloja Sepänkylään suuntautuneesta joukkomuutosta ja Koivulahti pysyi omillaan. Ajan mittaan Mustasaari ja Koivulahti tukivat muiden kahden seurakunnan taloutta. Vuodesta 1989 seurakuntayhtymälle on palkattu kiinteistöpäällikkö, joka avustaa seurakuntia kiinteistöhallinnossa.[3]
Vuodesta 1995 lähtien Mustasaaren suomalainen seurakunta on muodostanut yhtymän viidennen osapuolen.[3]