Suikeroalpi

Tässä artikkelissa Suikeroalpi:stä syvennymme aiheeseen, joka on herättänyt monien ihmisten kiinnostuksen ajan myötä. Suikeroalpi on aihe, josta on keskusteltu, tutkittu ja pohdittu, ja on välttämätöntä ymmärtää sen vaikutus yhteiskuntaamme. Vuosien varrella Suikeroalpi on tuonut esiin erilaisia ​​mielipiteitä ja näkemyksiä, mikä on synnyttänyt rikasta ideoiden ja näkökulmien vaihtoa. Tässä artikkelissa tutkimme Suikeroalpi:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen merkitykseen nykyään. Toivomme, että tämä luku on rikastuttavaa ja antaa meille mahdollisuuden laajentaa tietoamme Suikeroalpi:stä.

Suikeroalpi
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kladi: Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi: Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Kladi: Aitokaksisirkkaiset
Lahko: Ericales
Heimo: Esikkokasvit Primulaceae[2]
Suku: Alvet Lysimachia
Laji: nummularia
Kaksiosainen nimi

Lysimachia nummularia
L.[3]

Katso myös

  Suikeroalpi Wikispeciesissä
  Suikeroalpi Commonsissa

Suikeroalpi (Lysimachia nummularia) on alpien (Lysimachia) sukuun kuuluva maassa suikerteleva kasvi.

Suikeroalpi kukkii heinäkuusta syyskuuhun keltaisin kukin. Kukat ovat leveydeltään 2–3 senttimetriä. Lehdet ovat pyöreitä ja kasvavat pareittain vastakkaisesti. Varsi kasvaa noin 50–160 senttimetriä pitkäksi. Suikeroalpi muodostaa rönsyjensä avulla laajoja maanmyötäisiä kasvustoja.[4]

Suikeroalpia tavataan Keski- ja Etelä-Euroopassa. Se on luokiteltu elinvoimaiseksi[1]. Ihmisen mukana suikeroalpi on levinnyt myös Pohjois-Amerikkaan.[5] Suomessa lajia ei tavata alkuperäisenä, mutta se on levinnyt paikoitellen Etelä- ja Pohjois-Suomessa viljelykarkulaisena luontoon.[4]

Suikeroalpia käytetään maanpeitekasvina etenkin siellä, missä nurmikon leikkaaminen olisi hankalaa, kuten luiskissa ja pensaiden alla. Laji on helppohoitoinen, ja se viihtyy varjoisilla ja puolivarjoisilla paikoilla.[4] Tieteellinen nimi nummularia (latinan sanasta 'nummus', kolikko), samoin kuin ruotsalaiset penningblad, mynt-lysing ja penningarv[5] sekä englanninkielinen nimi moneywort ja saksankielinen Pfennigkraut, tulee vaikutelmasta, että lehdet muodostavat kasan kolikoita.[6]

Lähteet

  1. ↑ a b Lansdown, R.V.: Lysimachia nummularia IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-2. 2014. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 20.7.2020. (englanniksi)
  2. ↑ Stevens, P.F.: Primulaceae Angiosperm Phylogeny Website. Viitattu 30.8.2021. (englanniksi)
  3. ↑ ITIS (englanniksi)
  4. ↑ a b c Suikeroalpi Luontoportti. Viitattu 20.7.2020.
  5. ↑ a b Anderberg, A. & A-L.: Penningblad (myös levinneisyyskartta) Den virtuella floran. 2004–2009. Tukholma: Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 20.7.2020. (ruotsiksi)
  6. ↑ Ornamentals Extension News (Arkistoitu versio)

Aiheesta muualla