Alvet on aihe, joka on herättänyt monien ihmisten huomion ja kiinnostuksen vuosien varrella. Pysyvällä vaikutuksellaan ja merkityksellään nyky-yhteiskunnassa Alvet on herättänyt keskustelua eri aloilla. Alvet on ollut alan asiantuntijoiden tutkimuksen ja analyysin kohteena alusta alkaen sen kehitykseen. Tässä artikkelissa tutkimme Alvet:een liittyviä eri näkökohtia sen historiasta sen nykyajan vaikutuksiin. Tavoitteena on valaista aihetta, joka on edelleen jännittävä ja kiehtova monille.
Alvet | |
---|---|
![]() Kesäalpi (Lysimachia congestiflora) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Kladi: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
Lahko: | Ericales |
Heimo: | Esikkokasvit Primulaceae |
Alaheimo: | Myrsinoideae[1] |
Suku: |
Alvet Lysimachia L. |
Katso myös | |
Alvet eli alpit[2] (Lysimachia) on esikkokasvien (Primulaceae) heimoon ja Myrsinoideae-alaheimoon kuuluva kasvisuku.[3][1] Myrsinoideae-alaheimoa pidettiin ennen omana myrsikki- eli myrsinekasvien (Myrsinaceae) heimona.
Alpien sukuun on yhdistetty useita aiemmin erillisiä sukuja, kuten pungat (Anagallis), alpiot (Asterolinon), rannikit (Glaux), alpiset (Pelletiera) ja metsätähdet (Trientalis).[4]
Alvet ovat monivuotisia ruohovartisia kasveja. Lehdet ovat ehytlaitaisia ja kasvavat vastakkain tai kiehkuroina. Verhiö on syvään liuskainen ja teriö 5–7-lehtinen. Hedelmä on pallomainen kota.[5]
Alpia tunnetaan lähes 280 lajia, joita esiintyy maailmanlaajuisesti.[4] Euroopassa kasvaa luontaisena noin 10 lajia.
Alpiin kuuluvat muun muassa seuraavat lajit:[3][6][7]
Sukujen yhdistämisen vuoksi alpiin siirrettyjä lajeja ovat myös:[8][9]