Nykymaailmassa Suuramiraali on aihe, josta on tullut yhä tärkeämpi. Sen vaikutukset ulottuvat kaikille elämämme osa-alueille, henkilökohtaisesta ammatilliseen alueeseen. Siksi on erittäin tärkeää analysoida perusteellisesti sen vaikutukset ja mahdolliset ratkaisut sen ratkaisemiseksi. Tässä artikkelissa tutkimme Suuramiraali:n eri näkökulmia ja sitä, miten se on kehittynyt ajan myötä. Alkuperäistään nykypäivään Suuramiraali on herättänyt suurta kiinnostusta yhteiskunnassa ja sen ymmärtäminen on välttämätöntä, jotta siihen voidaan puuttua tehokkaasti.
Suuramiraali (saks. Großadmiral) on ollut joissakin maissa, etenkin Saksan keisarikunnan laivastossa, Weimarin tasavallan laivastossa merivoimien korkein sotilasarvo, joka vastaa maavoimien marsalkkaa. Muissa maissa sitä on vastannut laivastoamiraali. Suuramiraali on ollut kuninkaallinen tai maansa merivoimien komentaja. Merivoimilla oli myös kenraaliamiraalin arvo, joka oli ylempi kuin amiraali, mutta alempi kuin suuramiraali.
Suomessa arvoja ei ole käytössä.
• | Keisari Vilhelm II | 3. toukokuuta 1900 kunnianosoitus |
• | Oskar II, Ruotsin ja Norjan kuningas | 13. kesäkuuta 1900 kunnianosoitus |
• | Hans von Koester | 28. kesäkuuta 1905 |
• | Preussin prinssi Henrik | 4. syyskuuta 1909 |
• | Alfred von Tirpitz | 27. tammikuuta 1911 arvonimi |
• | Henning von Holtzendorff | 31. toukokuuta 1918 |
• | Erich Raeder | 1. huhtikuuta 1939 |
• | Karl Dönitz | 31. toukokuuta 1943 |
Itävalta-Unkarin laivastossa suuramiraalin arvo annettiin laivaston komentaja Anton Hausille vuonna 1916 sekä hänen seuraajalleen Maximilian Njegovanille tämän jäädessä eläkkeelle 1918. Arvo annettiin myös arkkiherttua Kaarle Stefanille 1911 sekä ensimmäisen maailmansodan aikana kunnianosoituksena eräille muille Itävallan ja Saksan keisarillisten perheiden jäsenille.
Italiassa Benito Mussolini myönsi suuramiraalin (Grande ammiraglio) arvon Paolo Thaon di Revelille 1924. Italiassa arvoa ei ole annettu muille.