Nykyään Täplätoka:stä on tullut toistuva aihe keskusteluissa ja keskusteluissa maailmanlaajuisesti. Täplätoka:n tärkeys heijastuu sen vaikutuksissa yhteiskuntaan, talouteen ja politiikkaan, joten se on kiinnostava kohde niin tutkijoille, johtajille kuin kansalaisillekin. Kautta historian Täplätoka on aiheuttanut useita muutoksia ja muunnoksia, mikä on herättänyt sekä innostusta että kiistoja. Tässä artikkelissa käsittelemme useita Täplätoka:een liittyviä näkökohtia ja analysoimme sen vaikutuksia eri yhteyksissä. Vaikutuksestaan jokapäiväiseen elämään rooliinsa globaalilla näyttämöllä Täplätoka on edelleen tärkeällä paikalla kaikkien asialistalla.
Täplätoka | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
Alaluokka: | Neopterygii |
Lahko: | Hammaskarppikalat Cyprinodontiformes |
Alalahko: | Cyprinodontoidei |
Heimo: | Toat Goodeidae |
Suku: | Allotoca |
Laji: | maculata |
Kaksiosainen nimi | |
Allotoca maculata |
Täplätoka (Allotoca maculata) on äärimmäisen uhanalainen kalalaji. Se elää vain Meksikossa makeassa vedessä.[1]
Täplätoka elää matalissa, rehevissä vesistöissä jotka saattavat pitkinä kuivina kausina kuivua lähes kokonaan haiseviksi mutalammikoiksi. Alueella on pulaa viljelysmaasta, ja on uhkana, että nämä pienet lammikot kuivatetaan viljelyskäyttöön. Kaloja on menestyksellisesti viljelty vankeudessa,[2] mutta on epävarmaa, onko luonnossa enää villejä yksilöitä.[3]
Täplätoan vartalo on perusväriltään harmahtava. Kyljessä on epäselvä vaakaraita ja himmeitä pystyjuovia. Lajinimen antanut täplä erottuu tummana ja selvärajaisena noin kaksi senttimetriä pyrstöstä eteenpäin. Itse kala jää alle seitsemän senttimetriä pitkäksi.[3]