Toat
Tässä artikkelissa käsittelemme aihetta Toat, joka on herättänyt mielenkiintoa ja keskustelua eri aloilla. Toat on aihe, joka on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion synnyttäen ristiriitaisia mielipiteitä ja syviä pohdiskeluja. Kautta historian Toat on ollut tutkimuksen, analyysin ja kiistan kohteena, mikä on osoittanut sen merkityksellisyyden ja vaikutuksen yhteiskuntaan. Tämän artikkelin kautta tutkimme erilaisia näkökulmia Toat:een sekä sen vaikutuksiin arkielämän eri puolilla. On olennaista ymmärtää tämän asian tärkeys ja sen merkitys nykyisessä todellisuudessamme, minkä vuoksi on välttämätöntä lähestyä sitä kriittisestä ja reflektoivasta näkökulmasta.
| Toat | |
|---|---|
 Perhostoka (Ameca splendens) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Alaluokka: | Neopterygii |
| Lahko: | Hammaskarppikalat Cyprinodontiformes |
| Alalahko: | Cyprinodontoidei |
| Heimo: |
Toat Goodeidae Jordan, 1923 |
| Suvut | |
| Katso myös | |
Toat (Goodeidae) on hammaskarppikalojen lahkoon kuuluva makeassa vedessä elävien kalojen heimo, johon kuuluu 50 lajia.[1] Lajeista 36 on endeemisiä meksikolaislajeja, neljä elää Yhdysvaltojen eteläosissa. Monet lajit ovat uhanalaisia, esimerkiksi mustaevätoka. Toisaalta heimoon kuuluu suosittuja akvaariokaloja, mm. punapyrstötoka Xenotoca eiseni ja perhostoka Ameca splendens.
Lajeja
- pisamatoka (Allodontichthys hubbsi)
- pienisuomutoka (Allodontichthys polylepis)
- mandariinitoka (Allodontichthys tamazulae)
- hohdetoka (Allodontichthys zonistius)
- platinatoka (Alloophorus regalis)
- turpatoka (Alloophorus robustus)
- laguunitoka (Allotoca diazi)
- kimalaistoka (Allotoca dugesii)
- vyötoka (Allotoca goslinei)
- täplätoka (Allotoca maculata)
- perhostoka (Ameca splendens)
- sinipyrstötoka (Ataeniobius toweri)
- raitatoka (Chapalichthys encaustus)
- jaguaaritoka (Chapalichthys pardalis)
- nappitoka (Chapalichthys peraticus)
- ritaritoka (Characodon audax)
- sateenkaaritoka (Characodon lateralis)
- keltatoka (Girardinichthys multiradiatus)
- mustaevätoka (Girardinichthys viviparus)
- metallitoka (Goodea atripinnis)
- messinkitoka (Goodea grasilis)
- purjetoka (Hubbsina turneri)
- riikinkukkotoka (Ilyodon furcidens)
- täpläjuovatoka (Ilyodon lennoni)
- juovatoka (Ilyodon whitei)
- leukatoka (Ilyodon xantusi)
- pippuritoka (Neoophorus catarinae)
- parijuovatoka (Skiffia bilineata)
- kultatoka (Skiffia francesae)
- oliivitoka (Skiffia lermae)
- laikkutoka (Skiffia multipunctata)
- hohtotoka (Xenoophorus captivus)
- harsotoka (Xenotaenia resolanae)
- punapyrstötoka (Xenotoca eiseni)
- mustatoka (Xenotoca melanosoma)
- korutoka (Xenotoca variata)
- marmoritoka (Zoogoneticus quitzeoensis)[1]
Lähteet
- ↑ a b Markku Varjo, Lauri Koli ja Harri Dahlström: Maailman kalojen nimet, s. 59. Vanamo, 2004. ISBN 951-9108-13-0
Aiheesta muualla
- Family Goodeidae (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)