Nykyään Tahvo Jaatinen on aihe, josta on tullut yhä tärkeämpi yhteiskunnassamme. Siitä on tullut kiinnostava kohde kaikenikäisille ja kaikkialla maailmassa. Sen vaikutus on havaittavissa arjen eri osa-alueilla politiikasta ja taloudesta kulttuuriin ja viihteeseen. Tahvo Jaatinen on herättänyt intohimoisia keskusteluja ja synnyttänyt erilaisia mielipiteitä ja näkökulmia. Tässä artikkelissa tutkimme Tahvo Jaatinen:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen sekä mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita, joita sen kehityksen seurauksena voi syntyä.
Tahvo Jaatinen (30. elokuuta 1839 Pälkjärvi[1] – 11. tammikuuta 1891 Viipurin maalaiskunta[2]) oli suomalainen maanviljelijä ja valtiopäivämies.[3]
Jaatinen kävi Mustialan maanviljelysopiston ja tuli 1860 Leväisten maanviljelyskoulun opettajaksi ja 1865 johtajaksi. Tilanomistaja hän oli vuodesta 1871. Jaatisella oli useita kunnallisia luottamustoimia. Hän oli talonpoikaissäädyssä Rannan tuomiokunnan edustaja valtiopäivillä 1877–1878 ja 1882. Hän kuului edellisillä asevelvollisuus- ja lisättyihin talous- ja suostuntavaliokuntiin ja jälkimmäisillä laki- ja talous-, suostunta- ja lisättyyn valtiovarainvaliokuntaan, minkä lisäksi hän oli myös valitsijamies. Valtiopäiväedustaja Heikki Jaatinen oli Tahvo Jaatisen veli.[2][3]