Tapani Rantala
Tässä artikkelissa tutkimme Tapani Rantala:tä eri näkökulmista ja analysoimme sen vaikutuksia yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Tapani Rantala on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua viime vuosina, ja sen merkitys kasvaa jatkuvasti. Perehdymme Tapani Rantala:n merkitykseen, sen historiaan, sen kehitykseen ajan mittaan sekä siitä olemassa oleviin erilaisiin mielipiteisiin ja teorioihin. Lisäksi tutkimme, kuinka Tapani Rantala on vaikuttanut kulttuuriin, talouteen, politiikkaan ja muihin arkielämän osa-alueisiin. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota täydellinen ja objektiivinen näkemys Tapani Rantala:stä, jotta lukijat ymmärtävät paremmin sen merkityksen ja seuraukset nykymaailmassa.
Jaakko Tapani Rantala (7. toukokuuta 1934 Ylitornio[1] – 14. joulukuuta 2022 Rovaniemi[2][3]) oli suomalainen taidemaalari. Ylitornion Pessalompolossa syntyneen Rantalan ensimmäinen yksityisnäyttely järjestettiin vuonna 1966 Rovaniemellä.
Rantala valmistui opettajaksi Rauman seminaarista 1961 ja opiskeli taidemaalausta Repin-instituutissa Leningradissa 1973–1975.
Rantala työskenteli taidemaalarina Helsingissä 1960- ja 1970-luvulla. 1980-luvulta alkaen hän asui ja työskenteli pysyvästi Lapissa.
Rantala aloitti taidemaalarin uransa abstraktin informalistisilla ja kantaaottavilla teoksilla 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa. Parhaiten hänet tunnetaan Pohjois-Suomessa Lapin luontoa ja ihmisiä kuvaavista realistisista (1970-luvulta 1990-luvulle) ja realismia fantasiaan yhdistävistä (1990-luvulta 2020-luvulle) öljy- ja vesiväriteoksista sekä tilaustyönä tehdyistä muotokuvista ja suurikokoisista maalauksista yritystiloihin ja julkisiin tiloihin.[4][5]
Aavasaksanvaaralla Ylitorniolla on Tapani Rantalan muistoreliefi.[6]
Muotokuvia
- kirjailija Timo K. Mukka 1967–82
- Kelan johtaja Erkki Tuominen 1975
- näyttelijä Heidi Krohn 1977
- poroisäntä Jouni Jomppanen 1980
- ministeri Katri-Helena Eskelinen 1981
- olympiavoittaja Jouko Törmänen 1981
- kolttasaamelaisten luottamusmies Matti Sverloff 1981
- laulaja Mattis Hætta 1982
- Norrbottenin maaherra Ragnar Lassinantti 1982
- Kelan pääjohtaja Jaakko Pajula 1982
- sellisti Seppo Laamanen, 1984
- kapellimestari Paavo Berglund, 1984
- vuorineuvos, Veitsiluoto Oy:n toimitusjohtaja Pentti O. Rautalahti 1986
- olympiavoittaja Eero Mäntyranta 1988
- teatterineuvos, näyttelijä Sylvi Salonen 1989
- laulajat Virpi ja Katja Kätkä 1990
- Oulun piispa Hannes Leinonen 1993
- muusikko Seppo Leino 1997
- laulaja Eero Magga 2003
- kirjailija Annikki Kariniemi, pastellipiirros 2003
- Rovaniemen kaupunginjohtaja Mauri Gardin 2004
- opetusneuvos Pentti Leipälä 2004
- Lapin maaherra Hannele Pokka 2008
- Rovaniemen hovioikeuden presidentti Esko Oikarinen 2013
- Tornion kaupunginjohtaja, Eläkeliiton puheenjohtaja Hannes Manninen 2016
Suurikokoisia maalauksia julkisissa tiloissa ja yritystiloissa
- Erotustulilla 1981 ja Vasan merkintä 1990, n. 6 m. Hotelli Santa Clausin aula, Rovaniemi
- Kunnon paikka, 1980-luku, Siilinjärven kuntoutuskeskus, Siilinjärvi
- Savotta ja uitto 1990, 10 m. Veitsiluodon tehtaiden pääaula, Kemi (2022 alkaen Kemin taidemuseo)
- Pohjolan ikuinen kierto 1992, 11,5 m. Ylitornion kunnanviraston pääaula, Ylitornio
- Lapin lumo 2000, 5 m. Ivalon lentoaseman aula, Ivalo
- Uitto, Savotta ja Ihmisiä Lapinmaan raitilla, Uitto Pub, Rovaniemi
- Vesa-Matti Loirin muotokuva Inarin Ukonjärvellä, 2009, Ivalon lentoasema, Ivalo (2009–2013)
- Kultainen leikkaus ja sen tekijöitä, 2016, 3,3 m. Kaivosyhtiö Agnico Eaglen Suurikuusikon kaivoskonttori, Kittilä
- Tietäjien aika 2017–2019, 4,9 m. Lapin yliopisto, Rovaniemi
Kuvituksia
- Lapin tarinoita, WSOY 1981, Jussi Lainio
- Metsästäjä-lehden pakinat 1998–1999, Lanko-Pekka
- Kellä tuuria on, kellä ei, Toivo ja Hilda Raution perikunta 1997, Toivo Rautio
- Keksin tulva, Väyläkirjat 2015, Erik Wahlberg ja Pentti Kerola
Kirjallisuutta
- Vierola, Sakari & Siirtola, Leena: Tapani Rantala – muotokuvan ja maiseman mestari. Rovaniemi: Väyläkirjat 2014
Lähteet
- ↑ Rantala, Varpu; Ylä-Kotola, Mauri: Muistokirjoitus | Tapani Rantala 1934–2022 Helsingin Sanomat. 9.1.2023. Viitattu 12.1.2023.
- ↑ Taidemaalari Tapani Rantala on kuollut lapinkansa.fi. Viitattu 15.12.2022.
- ↑ Kuolinilmoitus. Lapin Kansa 14.1.2023, s. 22.
- ↑ Kittilän kultakaivos tilasi jättityön taidemaalarilta yle.fi.
- ↑ Tapani Rantala: Tietäjien aika taidettalapinyliopistolla.fi.
- ↑ Taidemaalari Tapani Rantalan muistoreliefi Aavasaksanvaaralle Yle Uutiset. 21.8.2023. Viitattu 22.8.2023.