Tarō Asō

Tässä artikkelissa perehdymme Tarō Asō:n kiehtovaan maailmaan, tutkimme sen eri puolia ja analysoimme sen vaikutuksia eri alueilla. Historiallisesta merkityksestään sen vaikutukseen nykyiseen yhteiskuntaan Tarō Asō on tullut erittäin kiinnostava aihe niin tutkijoille, tutkijoille kuin uteliaillekin. Monitieteisen lähestymistavan avulla käsittelemme sen merkitystä muun muassa tieteen, kulttuurin, tekniikan ja politiikan aloilla. Tarkastelemme myös sen kehitystä ajan myötä ja sen mahdollisuuksia muokata tulevaisuutta. Tarō Asō on erittäin tärkeä aihe, ja olemme innoissamme voidessamme syventyä sen tutkimiseen ja analysointiin tämän artikkelin aikana.

Tarō Asō
麻生太郎
Tarō Asō vuonna 2016.
Tarō Asō vuonna 2016.
Japanin varapääministeri
26. joulukuuta 2012–4. lokakuuta 2021
Pääministeri Shinzo Abe
Yoshihide Suga
Edeltäjä Katsuya Okada
Japanin pääministeri
24. syyskuuta 2008 – 16. syyskuuta 2009
Edeltäjä Yasuo Fukuda
Seuraaja Yukio Hatoyama
Henkilötiedot
Syntynyt20. syyskuuta 1940
Iizuka, Fukuoka, Japani
Kansalaisuus japanilainen
Tiedot
Puolue Liberaalidemokraatti
Uskonto katolilaisuus
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
www.aso-taro.jp

Tarō Asō (jap. 麻生太郎, usein Taro Aso, s. 20. syyskuuta 1940) on japanilainen poliitikko. Hän toimi Japanin pääministerinä syyskuusta 2008[1] syyskuuhun 2009. Joulukuusta 2012 lähtien Asō on ollut Japanin varapääministeri ja valtiovarainministeri. Hän on ollut myös Japanin liberaalidemokraattisen puolueen pääsihteeri, maansa ulkoministerinä Koizumin ja Shinzō Aben hallituksissa 2005–2007 ja aiemmin sisä- ja liikenneministerinä Koizumin hallituksessa 2003–2005.

Tausta ja yksityiselämä

Asō on kotoisin Iizukasta. Hänen isänsä Takakichi Asō oli Asōn sementtitehtaan johtaja ja pääministeri Kakuei Tanakan luotettu, hänen äitinsä oli pääministeri Shigeru Yoshidan tytär. Hänen nuorempi sisarensa on naimisissa keisari Akihiton serkun prinssi Tomohiton kanssa.

Asō on opiskellut Gakushūinin yliopiston politiikan ja taloustieteen laitoksella sekä Stanfordin ja Lontoon yliopistoissa, joista ei kuitenkaan ole suorittanut tutkintoja. Hän meni Asōn sementtitehtaan palvelukseen vuonna 1966 ja nousi sen johtoon vuonna 1973.

Uskonnolliselta vakaumukseltaan Aso on katolilainen.[2] Asō on innokas mangan harrastaja ja häntä on kuvailtu otakuksi.[3][4] Ennen pääministeriyttään hän luki 20–30 sarjakuvalehteä viikossa, mutta kertoi joutuneensa vähentämään tätä määrää.

Vuonna 2022 The Japanese Times uutisoi, että Asō on Japanin rikain istuva kansanedustajista.[5] Hän mm. omistaa kiinteistöjä Tokion kalliilla Shibuyan alueella.[6] Asō tunnetaan myös kalliista maustaan. Syys-lokakuussa 2008 japanilaiset sanomalehdet kirjoittivat kuinka Asō kävi lähes päivittäin syömässä ulkona erilaisissa luksushotelleissa ja kalliissa ravintoloissa. Huolimatta sekä oppositiopuolueista että omiltaakin tulleesta kritiikistä Asō puolustautui sanomalla, että hänellä on onneksi varaa syödä kalliimmissa paikoissa.[7][8]

Ura ennen politiikkaa

Valmistuttuaan Asō työskenteli perheensä sementtitehtaassa, ASO GROUP:ssa. Hän nousi sen johtoon vuonna 1973 ja toimi tehtävässä aina vuoteen 1979 saakka, jolloin hän lähti mukaan politiikkaan.[9].

Asō edusti maataan vuoden 1976 kesäolympialaisissa ampumajoukkueessa.[10]

Poliittinen ura

Edustajainhuoneeseen hänet valittiin ensimmäistä kertaa vuonna 1979. Asō oli yksi pääministeriehdokkaista Koizumin seuraajaksi 2006.

Syyskuussa 2007 Shinzō Aben erottua virastaan Tarō Asō oli ehdolla hänen seuraajakseen liberaalidemokraattisen puolueen puheenjohtajaksi ja Japanin pääministeriksi, mutta hävisi vastaehdokkaalleen Yasuo Fukudalle puolueen äänestyksessä äänin 330–197.

Vuonna 2008 japanilaislehdistö kiinnitti huomiota Asōn tekemiin virheisiin, kun tämä luki ja äänsi väärin jopa yleisesti käytössä olevia kanji-mekkejä.[11] Myöhemmin anatomian professori Takeshi Yoro spekuloi, että Asōlla saattaisi olla dysleksia.[12] Lasten kerrottiin myös alkaneen kutsumaan toisiaan pilkkanimellä "Tarō" haukkuessaan toisiaan tyhmiksi.[13]

Vuonna 2012 liberaalidemokraatit palasivat valtaan ja Asōsta tuli Japanin varapääministeri.

Hän on herättänyt huomiota lukuisilla kiistellyillä, usein revisionistisiksi tai rasistisiksi luonnehdituilla kommenteillaan.[14]

Kunnianosoituksia

Galleria

  • Ason suvun mon (symboli)
    Ason suvun mon (symboli)
  • Asō ja Obama Valkoisessa talossa vuonna 2009.
    Asō ja Obama Valkoisessa talossa vuonna 2009.
  • Asō ja Medvedev vuonna 2009.
    Asō ja Medvedev vuonna 2009.

Lähteet

  1. ↑ Japanin pääministeriksi Taro Aso TS.fi. 24.9.2008. Arkistoitu 12.5.2014. Viitattu 11.5.2014.
  2. ↑ Japan's Catholic deputy PM was born for the job - UCA News ucanews.com. Viitattu 6.8.2021. (englanniksi)
  3. ↑ Tony Mcnicol: Who? Me? Otaku? The Japan Times. 25.12.2007. Viitattu 6.8.2021. (englanniksi)
  4. ↑ Michael Fitzpatrick: The comic fanatic now running Japan the Guardian. 5.10.2008. Viitattu 6.8.2021. (englanniksi)
  5. ↑ Macarthur Bosack, Michael: LDP power broker Taro Aso's fortunes begin to fade The Japan Times. 3.3.2022. Viitattu 31.12.2024. (englanniksi)
  6. ↑ Average value of Japan lawmakers' assets grows to 29 mil. yen Kyodo News+. 11.4.2022. Viitattu 31.12.2024. (englanniksi)
  7. ↑ Aso gets riled when quizzed over swanky wining, dining. The Japan Times, 23.10.2008, s. 2. (englanniksi)
  8. ↑ Ito, Masami: Aso defends his high-flying social life. The Japan Times, 24.10.2008, s. 2. (englanniksi)
  9. ↑ Corporate History 2013. Aso Group. Viitattu 6.8.2021. (englanniksi)
  10. ↑ Taro ASO Olympics.com. Viitattu 6.8.2021.
  11. ↑ Japan PM Faces Reading Test As Popularity Sags javno.com. 20.1.2009. Arkistoitu 2009. Viitattu 31.12.2024. (englanniksi)
  12. ↑ 誤読連発の麻生は「読字障害」？　養老孟司氏が分析 ZAKZAK. 26.11.2008. Arkistoitu 2009. Viitattu 31.12.2024. (japaniksi)
  13. ↑ Bumbling Taro Aso becomes Japan's answer to George Bush The Times. 5.2.2009. Arkistoitu 2010. Viitattu 31.12.2024. (englanniksi)
  14. ↑ Cameron, Deborah: Man who speaks his mind, whether you like it or not The Sydney Morning Herald. 18.3.2006. Viitattu 6.8.2021. (englanniksi)
  15. ↑ Primer ministro de Japón se reúne con presidente Alan García en Palacio de Gobierno Agencia Peruana de Noticias. 21.11.2008. Viitattu 31.12.2024. (espanjaksi)

Aiheesta muualla