Teikoplaniini

Nykyään Teikoplaniini on aihe, joka on kiinnittänyt ihmisten huomion kaikkialta maailmasta. Yhteiskuntaan, talouteen ja kulttuuriin kohdistuvan vaikutuksensa ansiosta Teikoplaniini on herättänyt kasvavaa kiinnostusta sen tutkimukseen ja analysointiin. Teikoplaniini on jättänyt pysyvän jäljen jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin aina historiallisesta alkuperästään ja sen merkityksestä nykymaailmassa. Tässä artikkelissa tutkimme edelleen Teikoplaniini:n merkitystä ja vaikutusta sekä sen vaikutuksia tulevaisuuteen.

Teikoplaniini
Teikoplaniini
Systemaattinen (IUPAC) nimi
?
Tunnisteet
CAS-numero 61036-62-2
ATC-koodi J01XA02
PubChem CID 16129701
DrugBank DB06149
Kemialliset tiedot
Kaava ?
Moolimassa ?
Fysikaaliset tiedot
Sulamispiste 260 °C (hajoaa)[1]
Liukoisuus veteen liukenee veteen[1]
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus ?
Proteiinisitoutuminen 88-91 %[2]
Metabolia ?
Puoliintumisaika 83-168 tuntia[3]
Ekskreetio renaalinen
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

?

Reseptiluokitus


Antotapa intramuskulaarinen, intravenoosi

Teikoplaniini on seos glykopeptideihin kuuluvia orgaanisia yhdisteitä. Sitä käytetään lääketieteessä antibioottina muutoin vaikeasti hoidettavien bakteeri-infektioiden hoitamiseen.

Ominaisuudet ja käyttö

Teikoplaniinia tuottaa Actinoplanes teichomyceticus-aktinobakteeri. Se on seos rengasrakenteisia glykopeptidejä, joista tärkeimmät ovat teikoplaniinit A2-1, A2-2, A2-3, A2-4 ja A2-5. Peptidi koostuu seitsemästä aminohaposta ja siihen on liittynyt mannoosi- ja N-asetyyliglukosamiinisokerit sekä rasvahaposta peräisin oleva hiilivetyketju, joka on erilainen eri komponenteissa. Teikoplaniini liukenee veteen ja hieman alkoholeihin. Teikoplaniinin antibioottiset ominaisuudet perustuvat bakteerien soluseinän biosynteesin estämiseen, koska se estää peptidoglykaanin rakenneosien polymeroitumisen. Lääkeaine tehoaa ainoastaan grampositiivisiin bakteereihin. Se tehoaa moniin kokkeihin ja basilleihin ja myös MRSA:han. Teikoplaniini annostellaan ruiskeena suoneen tai lihakseen. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi vaikeiden strepto-, stafylo- tai enterokokkien aiheuttamien hengityselimien tai iho- ja pehmytkudostulehdusten hoitoon.[2][3][4][5][6]

Haittavaikutukset

Teikoplaniini voi aiheuttaa haittavaikutuksinaan allergisia oireita kuten ihottumaa, pistoskohdan kipua ja kuumetta. Harvinaisena voi esiintyä myös kuulovaurioita tai munuaistoksisuutta.[2][3][6]

Lähteet

  1. ↑ a b Susan Budavari (päätoim.): Merck Index, s. 1559. (12th Edition) Merck & Co., 1996. ISBN 0911910-12-3 (englanniksi)
  2. ↑ a b c M. Lindsay Grayson (päätoim.): Kucers' The Use of Antibiotics, s. 836-859. CRC Press, 2017. ISBN 9781498747967 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 7.1.2021. (englanniksi)
  3. ↑ a b c John E. Bennett, Raphael Dolin, Martin J. Blaser: Mandell, Douglas, and Bennett's Principles and Practice of Infectious Diseases, s. 1391–1395. Elsevier, 2019. ISBN 978-0-3234-8255-4 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 7.1.2020. (englanniksi)
  4. ↑ B. Cavalleri & F. Parenti: Glycopeptides (Dalbaheptides), Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2000.
  5. ↑ Axel Kleemann: Antiinfectives for Systemic Use, 1. Antibacterials, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2016. (englanniksi)
  6. ↑ a b Roger G. Finch, David Greenwood, Richard J. Whitley, S. Ragnar Norrby: Antibiotic and Chemotherapy, s. 266-267. Elsevier, 2010. ISBN 978-0-7020-4765-7 Teoksen verkkoversio Viitattu 7.1.2021. (englanniksi)