Telavansiini

Telavansiini on aihe, joka on herättänyt kiinnostusta useiden vuosien ajan, sillä se koskettaa monia ihmisiä heidän elämänsä eri alueilla. Sen merkitys on sen vaikutuksessa yksilöiden henkilökohtaiseen, ammatilliseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Ajan mittaan on tehty lukuisia tutkimuksia Telavansiini:n ja sen vaikutusten ymmärtämiseksi paremmin, mikä on johtanut erilaisten lähestymistapojen ja teorioiden luomiseen tässä suhteessa. Tässä artikkelissa tarkastellaan Telavansiini:een liittyviä eri näkökohtia sen historiasta ja kehityksestä sen vaikutuksiin nykyiseen yhteiskuntaan, jotta tästä aiheesta saadaan laaja ja täydellinen näkemys.

Telavansiini
Telavansiini
Systemaattinen (IUPAC) nimi
(1S,2R,18R,19R,22S,25R,28R,40S)-22-(2-amino-2-oksoetyyli)-5,15-dikloori-48--5-hydroksi-4,6-dimetyylioksan-2-yl]oksi-4,5-dihydroksi-6-(hydroksimetyyli)oksan-2-yyli]oksi-2,18,32,35,37-pentahydroksi-19-amino]-20,23,26,42,44-pentaokso-36--7,13-dioksa-21,24,27,41,43-penta-atsaoktasyklopentakonta-3,5,8(48),9,11,14,16,29(45),30,32,34,36,38,46,49-pentadekaeeni-40-karboksyylihappo
Tunnisteet
CAS-numero 372151-71-8
ATC-koodi J01XA03
PubChem CID 3081362
DrugBank DB06402
Kemialliset tiedot
Kaava C80H106N11Cl2O27P 
Moolimassa 1755,628
SMILES Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus ?
Proteiinisitoutuminen noin 90 %[1]
Metabolia ?
Puoliintumisaika noin 7–9 tuntia[2]
Ekskreetio virtsan mukana
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

?

Reseptiluokitus


Antotapa intravenoosi

Telavansiini (C80H106PN11Cl2O27) on glykopeptideihin kuuluva puolisynteettinen orgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään lääketieteessä antibioottina vaikeiden ihoinfektioiden ja keuhkokuumeen hoitoon.

Ominaisuudet ja käyttö

Telavansiinia valmistetaan vankomysiinistä liittämällä siihen sekä hydrofobinen alkyyliryhmä että hydrofiilinen fosfaattiryhmä. Ryhmät parantavat telavansiinin tehoa ja vaikutusaikaa. Yhdisteen antiboottisen ominaisuudet perustuvat siihen, että se estää bakteerien soluseinän peptidoglykaanikerroksen muodostamista. Toinen vaikutusmekanismi on, että se heikentää bakteerien solukalvoa ja lisää sen läpäisevyyttä. Telavansiini tehoaa grampositiivisiin bakteereihin kuten stafylokokkeihin ja streoptokokkeihin ja myös useat MRSA-kannat ovat sille alttiita, vaikka vankomysiini ei tehoaisikaan niihin. Gramnegatiiviset bakteerit ovat telavansiinille vastustuskykyisiä. Lääkeaine annostellaan ruiskeena suoneen. Euroopassa se on hyväksytty MRSA:n aiheuttaman keuhkokuumeen hoitoon ja Yhdysvalloissa sitä voi käyttää myös vakaviin MRSA:n aiheuttamiin ihotulehduksiin. Telavansiini hyväksyttiin Yhdysvalloissa markkinoille vuonna 2009.[1][2][3][4][5][6][7]

Haittavaikutukset

Telavansiini voi aiheuttaa haittavaikutuksinaan huonovointisuutta, pääkipua ja makuaistin häiriöitä. Lääkeaine pidentää QT-aikaa, voi aiheuttaa allergisia iho-oireita ja on myrkyllistä maksalle. Telavansiinia ei suositella käytettäväksi raskauden aikana.[1][2][7]

Lähteet

  1. ↑ a b c John E. Bennett, Raphael Dolin, Martin J. Blaser: Mandell, Douglas, and Bennett's Principles and Practice of Infectious Diseases, s. 1397–1401. Elsevier, 2019. ISBN 978-0-3234-8255-4 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 15.1.2020. (englanniksi)
  2. ↑ a b c M. Lindsay Grayson (päätoim.): Kucers' The Use of Antibiotics, s. 930–937. CRC Press, 2017. ISBN 9781498747967 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 15.1.2020. (englanniksi)
  3. ↑ Axel Kleemann: Antiinfectives for Systemic Use, 1. Antibacterials, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2016. (englanniksi)
  4. ↑ Roger G. Finch, David Greenwood, Richard J. Whitley, S. Ragnar Norrby: Antibiotic and Chemotherapy, s. 271. Elsevier, 2010. ISBN 978-0-7020-4765-7 Kirja Googlen teoshaussa (Hardcover ISBN 9th ed.) Viitattu 15.1.2020. (englanniksi)
  5. ↑ Manjunath P. Pai, Jennifer J. Kiser, Paul O. Gubbins, Keith A. Rodvold: Drug Interactions in Infectious Diseases, s. 339–340. Springer, 2018. ISBN 978-3-319-72415-7 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 15.1.2020. (englanniksi)
  6. ↑ Martti Vaara: Kehitteillä olevat bakteerilääkkeet. Duodecim, 2007, 123. vsk, nro 7, s. 795–804. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 15.1.2020.
  7. ↑ a b Eeva Sofia Leinonen: Uutta lääkkeistä: Telavansiini Fimea. Viitattu 6.11.2023.