Tohmajärven vaakuna
Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti kaikkia Tohmajärven vaakuna:een liittyviä puolia, käsittelemme sen merkitystä eri yhteyksissä ja analysoimme sen mahdollisia vaikutuksia jokapäiväiseen elämäämme. Kautta historian Tohmajärven vaakuna on ollut ratkaisevassa roolissa eri tieteenalojen kehityksessä, ja sen merkityksestä keskustellaan edelleen. Sen alkuperästä sen kehitykseen nykyaikana tutkimme sen vaikutusta yhteiskuntaan, kulttuuriin, tieteeseen, teknologiaan ja moniin muihin jokapäiväisen elämämme näkökohtiin. Tieteidenvälisellä lähestymistavalla pyrimme valaisemaan Tohmajärven vaakuna:n eri näkökohtia, syventämään sen vaikutuksia ja tarjoamaan kattavan näkemyksen, jonka avulla voimme ymmärtää sen laajuuden ja merkityksen nykyään.
Tohmajärven vaakunan on suunnitellut Olof Eriksson. Vaakunan selitys on ”hopeakentässä musta alasin, josta nousee punainen lieska”, ja se on alun perin vahvistettu Värtsilän kunnanvaakunaksi 1. lokakuuta 1958. Vaakunan aihe viittaa seudun vanhaan rautateollisuuteen. Tohmajärvi otti vaakunan käyttöönsä kuntaliitoksen yhteydessä vuonna 2005.
Alkuperäinen Tohmajärvelle 20. huhtikuuta 1953 vahvistettu vaakuna oli myös Erikssonin suunnittelema. Sen vaakunaselitys on ”musta-punahalkoisessa kilvessä hopeinen koivunoksa paaluittain”. Vaakunan aihe viittaa Karjalan koivumetsiin.
Lähteet
- Suomen kunnallisvaakunat, s. 163, 168. Suomen Kunnallisliitto, 1982. ISBN 951-773-085-3