Tässä artikkelissa tutkimme Tunturipaju:n kiehtovaa historiaa, aihetta, joka on kiinnittänyt kaikenikäisten ja -kulttuuristen ihmisten huomion. Tunturipaju on jättänyt lähtemättömän jäljen maailmaan alkuperästään sen nykypäivän merkitykseen. Vuosikymmenten ajan Tunturipaju on ollut tutkimuksen, keskustelun ja ihailun kohteena, ja se on ollut inspiraation lähde taiteilijoille, tutkijoille, kirjailijoille ja ihmisille kaikilta alueilta. Tämän artikkelin kautta löydämme Tunturipaju:n tärkeimmät näkökohdat, sen vaikutuksen yhteiskuntaan ja sen merkityksen nykyään. Valmistaudu astumaan Tunturipaju:n jännittävään maailmaan!
Tunturipaju | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Malpighiales |
Heimo: | Pajukasvit Salicaceae |
Suku: | Pajut Salix |
Laji: | glauca |
Kaksiosainen nimi | |
Salix glauca |
|
Katso myös | |
Tunturipaju (Salix glauca) on puolesta metristä kahden metrin korkeuteen kasvava harmaanvihreä pajupensas. Tunturipajun alalajeja ovat norotunturipaju[2] (Salix glauca subsp. glauca) ja korvakepaju (Salix glauca subsp. stipulifera)[3].
Tunturipajua kasvaa Suomessa niinkin etelässä kuin Kainuussa. Se on yleisin paljakan suuri paju. Tämä pajulaji kukkii kesäkuussa lehtien puhkamisen jälkeen. Se kasvaa tuntureilla jopa keskipaljakalla kosteilla paikoilla, muun muassa tulvarannoilla, soilla ja tunturipaljakan kankailla. Suomen Käsivarren Lapissa tunturipajua tavataan vielä 1 100 metrin korkeudesta.