Tunturipaju

Tässä artikkelissa tutkimme Tunturipaju:n kiehtovaa historiaa, aihetta, joka on kiinnittänyt kaikenikäisten ja -kulttuuristen ihmisten huomion. Tunturipaju on jättänyt lähtemättömän jäljen maailmaan alkuperästään sen nykypäivän merkitykseen. Vuosikymmenten ajan Tunturipaju on ollut tutkimuksen, keskustelun ja ihailun kohteena, ja se on ollut inspiraation lähde taiteilijoille, tutkijoille, kirjailijoille ja ihmisille kaikilta alueilta. Tämän artikkelin kautta löydämme Tunturipaju:n tärkeimmät näkökohdat, sen vaikutuksen yhteiskuntaan ja sen merkityksen nykyään. Valmistaudu astumaan Tunturipaju:n jännittävään maailmaan!

Tunturipaju
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Malpighiales
Heimo: Pajukasvit Salicaceae
Suku: Pajut Salix
Laji: glauca
Kaksiosainen nimi

Salix glauca
L.

Katso myös

  Tunturipaju Wikispeciesissä
  Tunturipaju Commonsissa

Tunturipaju (Salix glauca) on puolesta metristä kahden metrin korkeuteen kasvava harmaanvihreä pajupensas. Tunturipajun alalajeja ovat norotunturipaju[2] (Salix glauca subsp. glauca) ja korvakepaju (Salix glauca subsp. stipulifera)[3].

Tunturipajua kasvaa Suomessa niinkin etelässä kuin Kainuussa. Se on yleisin paljakan suuri paju. Tämä pajulaji kukkii kesäkuussa lehtien puhkamisen jälkeen. Se kasvaa tuntureilla jopa keskipaljakalla kosteilla paikoilla, muun muassa tulvarannoilla, soilla ja tunturipaljakan kankailla. Suomen Käsivarren Lapissa tunturipajua tavataan vielä 1 100 metrin korkeudesta.

Lähteet

  1. Stritch, L.: Salix glauca IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-1. 2018. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 30.3.2020. (englanniksi)
  2. Henry Väre ja Rauni Partanen: Suomen tunturikasvio. Metsäkustannus OY 2009, s. 80.
  3. Henry Väre ja Heikki Kiuru: Suomen puut ja pensaat. Metsäkustannus 2006, s. 111.

Aiheesta muualla