Nykymaailmassa Tuoksukit on aihe, joka on kiinnittänyt monien huomion. Tuoksukit on aihe, joka herättää edelleen kiinnostusta ja keskustelua riippumatta siitä, onko se merkityksellinen nyky-yhteiskunnassa, sen vaikutus arkielämään tai sen vaikutus ammattialalla. Vuosien ajan Tuoksukit on ollut tutkimuksen, keskustelun ja analyysin kohteena, eikä sen merkitys ole lakannut kasvamasta ajan myötä. Tässä artikkelissa tutkimme Tuoksukit:n eri puolia, sen kehitystä vuosien varrella ja sen merkitystä nykyään. Erilaisten lähestymistapojen ja näkökulmien kautta valotamme tätä niin paljon puhetta herättänyttä aihetta.
Tuoksukit | |
---|---|
![]() Marunatuoksukki (Ambrosia artemisiifolia) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Asterales |
Heimo: | Asterikasvit Asteraceae |
Suku: |
Tuoksukit Ambrosia L.[1] |
Katso myös | |
Tuoksukit (Ambrosia) ovat voimakkaasti allergiaa aiheuttavia kasveja, joita tavataan etenkin Etelä-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Ne ovat ruohovartisia, yksi- tai monivuotisia, pystykasvuisia kasveja.[2] Tuoksukkeja tunnetaan yli 40 lajia.
Kasvisukua, erityisesti marunatuoksukkia (Ambrosia artemisiifolia), on tavattu satunnaisesti Suomessakin, mutta sen siitepölyä kulkeutuu maahan vuosittain. Tuoksukit ovat sukua pujolle ja sen allergeenit ovat samankaltaisia. Muut Suomessa tavatut tuoksukkien lajit ovat sormituoksukki ja krassituoksukki.[3] Näin ollen tuoksukit pidentävät siitepölykautta syksystä[4].
Tieteellinen nimi muistuttaa kreikan kielen sanaa ambrotos (άμβροτος), joka merkitsee kuolematonta, ja sopii siihen tosiasiaan, että kasveja on vaikea hävittää.