Tuomas Rousi

Nykymaailmassa Tuomas Rousi on erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Tuomas Rousi on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion joko yhteiskuntavaikutuksensa, työelämän merkityksensä tai populaarikulttuuriin kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Kautta historian Tuomas Rousi on ollut ratkaisevassa roolissa ihmiskunnan kehityksessä, ja sen tutkimus ja tutkimus ovat edelleen akateemikkojen, tutkijoiden ja eri alojen ammattilaisten prioriteetteja. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Tuomas Rousi:n vaikutusta ja merkitystä sekä sen vaikutuksia jokapäiväiseen elämäämme.

Tuomas Kaarle Juhani Rousi (s. 1967) on suomalainen kapellimestari.

Tuomas Rousi on opiskellut Sibelius-Akatemiassa Jorma Panulan, Eri Klasin ja Leif Segerstamin johdolla. Hän on myös opiskellut viulunsoittoa Utrechtin konservatoriossa ja Sibelius-Akatemiassa. Hän sai vuonna 2000 kansainvälisessä Jean Sibelius -kapellimestarikilpailussa Yleisradion erikoispalkinnon.[1]

Rousi oli Ylioppilaskunnan Soittajien kapellimestari vuosina 1996-2001. Hän on vieraillut johtamassa useita suomalaisia orkestereita, mm. Radion sinfoniaorkesteria Kanariansaarten musiikkifestivaalilla 2002. Ulkomailla Rousi on johtanut mm. Puolassa, Tanskassa, Etelä-Afrikassa, Libanonissa ja Itävallassa.[1] Vuodesta 2005 lähtien hän on toiminut kamariorkesteri Refugium musicumin kapellimestarina ja Brinkhall soi -festivaalin taiteellisen suunnitteluryhmän jäsenenä. Syksystä 2010 Rousi toimii Seinäjoen kaupunginorkesterin taiteellisena johtajana.[2]

Tuomas Rousin isä on Turun yliopiston kasvitieteen emeritusprofessori Arne Rousi ja hänen veljensä on sellisti Martti Rousi.[3] Bassolaulaja Erik Rousi on Tuomas Rousin sisarenpoika. [4]

Lähteet

  1. ↑ a b Vierailevat kapellimestarit – Tuomas Rousi. Kuopion kaupunginorkesteri. Viitattu 7.9.2009.
  2. ↑ Seinäjoen kaupunginorkesteri. (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. ↑ Immonen, Kari: ”Rousi, Arne (1931–)”, Suomen kansallisbiografia, osa Hakemisto, s. 63. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. ISBN 951-746-441-X Teoksen verkkoversio.
  4. ↑ Mattila, Matias: Tahto laulamiseen löytyi, kun takana oli viisi vuotta nettipokeria – tässä saattaa olla Suomen seuraava kuningasbasso. Yle Uutiset. Viitattu 21.8.2018.